Rokotus onnistuu nyt apteekissakin, mutta moni niistä ei täytä vaatimuksia

Valtioneuvoston hyväksymän muutoksen myötä nyt myös hammaslääkärit, proviisorit, farmaseutit, laboratoriohoitajat, lähihoitajat ja perushoitajat voivat antaa rokotuksia.

Muutoksen tavoitteena on nopeuttaa kausirokotteiden antamista ja tuoda helpotusta terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Ruoholahden Uusi apteekki on yksi pisteistä, joissa rokotuspalveluja antaa nyt myös esimerkiksi farmaseutti. Ruoholahdessa asia on järjestetty siten, että palvelusta vastaa erillinen yritys, Rokotuspiste.

Uudistuksen on ottanut ilolla vastaan farmaseutti Reetta Lappalainen.

– On kyllä tosi odotettu muutos.  Tämä helpottaa asiakkaita todella paljon, sillä ei tarvitse odottaa rokotusaikoja, ja pääsee suoraan rokotettavaksi ilman reseptiä. Olen myös itse tosi innoissani, että pääsen tekemään kliinistä työtä.

Ytimekäs teoria ja opetus

Ennen muutosta rokotusosaaminen on edellyttänyt rokottajalta korkeakoulutasoisen koulutuskokonaisuuden suorittamista teorioineen ja näyttökokeineen. Edelleen koulutus pitää sisällään niin teorian kuin käytännön.

– Meidän teoriakokonaisuutemme on ytimekäs ja keskittyy olennaiseen. Sen jälkeen seuraa lyhyt käytännön opettaminen, eli katsomme, että he saavat hyvän pistostekniikan ja huolehtivat aseptiikasta. Sitten voi hommat aloittaa, kertoo Rokotuspisteen vastuulääkäri Antti Mauno.

Ruoholahdessa rokotuspiste on toteutettu niin, että se on reseptipisteen reunimmaisena ja näkösuojaa antaa sermi. Pistämisen jälkeen asiakas odottaa vielä apteekissa 15 minuuttia, jonka jälkeen päivää voi jatkaa normaalisti.

Jos rokotettaessa tulisi ongelmia ja asiakas saisi esimerkiksi allergisen reaktion, niin välittömät ensiaputarvikkeet löytyvät myös apteekista.

– Esitiedot käydään läpi protokollan mukaan. Meillä on henkilökunta koulutettu hätätilanteita varten. Anafylaksiaa eli vakavaa allergista reaktiota varten löytyy EpiPenit. (Pistoskynä, jossa adrenaliinia). Tällaisessa tilanteessa soitamme hätäkeskukseen ja potilas kuljetetaan jatkoseurantaan, Mauno selittää.

Vastuulääkäri painottaa sitä, että uudistuksen myötä toiminta ei muutu vaarallisemmaksi potilaille, sillä vastaavanlaista palvelua on Suomessa harjoitettu jo pidempään.

– Liikkuvaa mobiilitoimintaa rokottamisen suhteen on ollut Suomessa jo ainakin 10 vuotta. Rokotusbusseja on ollut markkinoilla, ja esimerkiksi koronrokottamista tapahtui kaikkialla jumppasaleista alkaen, vastuulääkäri luettelee.

Lue myös: Professori MTV:lle alkoholipäätöksistä: "Hallitus ei näytä välittävän siitä, lisääntyvätkö ennenaikaiset kuolemat"

Asiakas säästää aikaa

MTV Uutisten haastattelema asiakas Hermanni Kärkkäinen on hakeutunut apteekkiin rokotettavaksi sen helppouden takia. Vuorossa on punkkirokotesarjan kolmas annos.

– Kyllähän tämä tällaisen nelilapsisen perheenisän arkea helpottaa huomattavasti. Kauppareissun yhteydessä saa hoidettua rokotuksen.  Selkeä ajansäästö, Kärkkäinen sanoo.

Apteekkiin voivat suunnata rokotettaviksi kaikki täysi-ikäiset. Uudet ammattiryhmät eivät siis saa rokottaa alle 18-vuotiaita, sillä tämän potilasryhmän rokottaminen vaatii erityisosaamista.

Moni apteekki ei voi rokottaa

Käytännössä on kuitenkin monta apteekkia, jotka eivät pysty rokottamista toteuttamaan toimipisteellään raskaan byrokratian vuoksi.

– Farmaseuttien ja proviisorien rokotusoikeus ei tuo automaattisesti apteekeille oikeutta järjestää rokotustoimintaa. Apteekkirokotuksiin liittyy paljon byrokratiaa, mikä hankaloittaa apteekkien mahdollisuutta järjestää rokotuspalvelua, kertoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva.

Asia ei ole siis kovin yksinkertainen. Koskenkorvan mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rokottaminen apteekissa on mahdollista ainoastaan apteekin yhteydessä toimivan terveyspalveluyrityksen kautta. Eli apteekkarin on rokotustoimintaa varten perustettava erillinen terveydenhuollon palveluita tuottava yritys.

Se puolestaan edellyttää muun muassa osakeyhtiötä, rekisteröintiä terveydenhuollon palvelun tuottajien rekisteriin sekä palkattua vastuulääkäriä vastaamaan rokotustoiminnasta.

Tiloista löydyttävä äänieristetty huone ja vessa

Vaatimukset eivät pääty tähän, sillä esimerkiksi tilojen suhteen on myös tarkat kriteerit.

– Apteekeilta edellytetään rokotustoimintaa varten tiukkoja tilakriteerejä, kuten äänieristetty huone, jonka minimi pita-ala on 12 m2. On myös löydyttävä vesipiste sekä wc. Tällaisia tiloja monilla apteekeilla ei ole valmiina tarjolla ja nämä edellyttävät huomattavia investointeja.

Tilanteesta tekee hieman hullunkurisen se, että vastaavia tilakriteereitä ei ole edellytetty yksityisiltä, valtakunnallisesti toimivilta terveyspalveluyrityksiltä, vaikka ne toimisivatkin apteekin tiloissa.

– Ero johtuu siitä, että valtakunnallisesti toimivat terveyspalveluyritykset hakevat lupansa Valviralta ja apteekit puolestaan AVIlta, jonka kriteerit ovat olleet tiukemmat. Eli Valviralla ja AVIlla on erilainen tulkinta rokotustoiminnan edellyttämistä tiloista, Koskenkorva selittää.

Tilanne saattaa vaikuttaa sekavalta kuluttajalle. Ihmettelyjä siitä, miksi rokotustoimintaa ei kaikissa apteekeissa järjestetä, lienee tulevaisuudessa tulossa.

Apteekkariliitto peräänkuuluttaakin asiassa yhdenmukaisuutta.

– Jotta apteekkien potentiaali rokotustoiminnassa voitaisiin ottaa tehokkaasti käyttöön, tulisi tulkintaa yhdenmukaistaa tilavaatimusten osalta, Koskenkorva toivoo. 

Terveyspaleluja jatkossa enemmän apteekeista?

Jatkossa saattaa olla mahdollista myös laajentaa apteekista saatavia terveyspalveluja, kuten näytteenottoa.

– On äärimmäisen järkevää, että erityisesti haja-asutusalueilla ja pienillä paikkakunnilla, missä ei ehkä ole terveyskeskustoimintaa, niin saisi apteekeista matalan kynnyksen terveyspalveluita, Mauno sanoo. 

Samaa mieltä on myös Lappalainen.

– Mielestäni meidän farmaseuttien osaamista voisi hyvin hyödyntää muuhunkin kyllä. 

Lue myös: Kommentti: Mitä pitää tapahtua, että lapsi saa apua?