Nimesi pakko-oireisen häiriönsä hössöttäväksi Terttu-mummoksi – nyt Kaisla uskaltaa jo matkustaa julkisilla ja syödä tarjottua sipsiä

Pakko-oireinen häiriö voi rajoittaa suuresti arkielämää. Apua tarjoavat terapia ja altistusharjoitukset.

Pakko-oireinen häiriö eli OCD on kahlinnut Kaisla Saarikosken, 36, elämää lapsesta asti. Saarikoski on helsinkiläinen musiikkipedagogi, joka sai diagnoosin pakko-oireisesta häiriöstä vuonna 2021. 

– Olen ollut OCD:n vankina. Esimerkiksi olin 1,5 vuotta vuotta niin, etten uskaltanut ollenkaan kulkea julkisilla tai mennä mihinkään kauppaan. Olin todella kahlittu kotiin. 

Saarikoski kertoo psykiatrisesta häiriöstään avoimesti somessa keräten kannustavia viestejä.

Pakko-oireinen häiriö on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen häiriö. Lääkäriseura Duodecimin mukaan häiriö alkaa useimmiten lapsuudessa tai nuoruudessa, ja ilman hoitoa se on pitkäaikainen. Häiriötä voidaan hoitaa tehokkaasti kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä, kuten altistushoidolla.

Omat ajatukset johtavat harhaan

Saarikoski tekee altistusharjoituksia lieventääkseen pakko-oireisen häiriön oireita. Näin hän yrittää saada elintilaansa suuremmaksi. Hän esimerkiksi uskaltaa bakteerikammoisena kävellä villasukilla rappukäytävässä ja ottaa sipsejä kaverin tarjoamasta pussista.

– Diagnoosin myötä olen alkanut ymmärtää, että minun ei kannata uskoa aina ajatuksiani. Olen nimennyt OCD:ni Terttu-mummoksi, joka vain hössöttää ja ylihuolehtii. Se on auttanut erottomaan, että ajatukset eivät aina ole totta.

Saarikoski on saanut helpotettua arkeaan altistusharjoitusten lisäksi puolison tuella ja terapialla. Puolentoista vuoden etsinnän jälkeen löytyi sopiva terapeutti, jonka kanssa työskentely alkoi keväällä 2023. 

Katso videolta, millaisia Saarikosken tekemät altistusharjoitukset ovat!

Lue myös:

    Uusimmat