Kesäinen pasta kukkakaalista ja parsasta
Pasta on siitä hauska ruokalaji, että se taipuu mihin vain. Kevääseen, kesään, syksyyn ja talveen. Alkupalaksi, väliruoaksi, pääruoaksi. Hyvään oloon, morkkikseen, krapulaan. Romanttiseen illalliseen, yksinoloon, isoon pataan ystävien kesken. Pitkään haudutettua kastiketta tai nopeasti kypsytettyä kauden parhaimmistoa. Ruokavammaisille (kuten minä kalan suhteen) se on loistava silta uusiin makuihin totuttautumisessa. Uskon silti, ettei pasta itsessään ole meille hyväksi, vaikka sitä kuinka rakastankin. Olen kuitenkin vähentänyt sen nauttimista. Kohtuudella kaikkea. Tein kuitenkin lupauksen pitää gluteenittoman kaksiviikkoisen. Missäköhän kohtaa malttaisi?
