1970-luvulla rakennetun erillistalon pihamaa on kaikkiaan 170 m2 käsittävä alue. Uudet omistajat haluavat viihtyisän, mutta selkeäilmeisen puutarhan. Alkutilanne on suunnittelua ajatellen erinomainen, sillä nykyisellään puutarhasta löytyy ainoastaan ilmeeltään ankea laatoitus sekä huonokuntoinen nurmikko. Sijainti on hyvin suojainen ympäröivien rakennusten ja aitojen ansiosta ja auringonvaloa riittää koko päivän.
Pioni 1.5.2005
Pihan seinustoja kiertävä, kuluneen punertava ja paikoin roudan nostattama laatoitus menee uusiksi. Lisäksi rakennetaan muodoltaan pyöreämpi puuterassi ja sen päätyyn pergolaportti antamaan näkymälle syvyyttä.
Pioni 1.5.2005
Pyöreämuotoisilla seulanpääkivillä päällystetyllä polulla saadaan pehmeyttä ja kontrastia kulmikkaille muodoille. Se johtaa pyykinkuivaustelineelle, jonka alusta tullaan myös kiveämään. Alueelle sijoitetaan penkki, josta voi katsella pihaa vähän muustakin vinkkelistä kun terassin suunnalta.
Terassin ympärille tehdään istutusalue. Vajan ja käytävän väliin, puolivarjoisaan paikkaan istutetaan pallohortensiat. Naapuritalon tiiliseinää pehmennetään istutusalueella, johon valitaan havuja ja muutamia köynnöksiä, joille tehdään myös tuet.
Myös nurmikolle jätetään jonkin verran tilaa. Se tehdään siirtonurmesta.
Kiveykset ja terassi
Koko pihan uusiminen alkaa maan parantamisella, lisämaan tuomisella sekä kiveysten ja terassin perustustöillä. Pihakiveyksen ja terassin onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi perustusten huolellinen teko on ehdottoman tärkeää.
Pioni 1.5.2005
Puutarha on kooltaan pieni, joten sen kiveykseen sopivat parhaiten pienikokoiset betonikivet. Ne ovat myös omiaan kaarevien reunojen tekemiseen. Kivivalikoimat näyttävät tulevan vuosi vuodelta runsaammiksi ja jokainen löytää varmasti puutarhaansa itseään miellyttävät kivet.
Pioni 1.5.2005
Seulanpääkivipäällysteinen polku tehtiin kaarevan muotoiseksi, jotta puutarhan yleisilmettä saatiin harmonisemmaksi. Kun kiveykset saatiin valmiiksi, tekemistä jatkettiin terassin rakentamisella. Kansilaudat kiinnitettiin kestopuujuoksuihin ja lopuksi terassi muotoiltiin soikean muotoiseksi.
Seipäät kasvien tukina
Pioni 1.5.2005
Vanhat heinäseipäät olisivat ihanteellisia tähän tarkoitukseen! Niitä ei nyt ollut saatavilla, joten oli haettava puutavaraa kaupasta. Ne maalataan vesiohenteisella talomaalilla. Maali kuivuu 20 asteen lämpötilassa vuorokauden, jonka jälkeen sen voi sivellä tarvittaessa uudelleen.
Massiivista tiiliseinää pehmentämään istutetaan köynnöksiä - japaninkelasköynnös, ruotsinköynnöskuusama - ja havuja.
Vesiaihe
Pioni 1.5.2005
Vesiaiheen säiliö kaivetaan maahan ja pyritään saamaan mahdollisimman vaakasuoraan asentoon. Koneistossa on kaksi säätöä: toinen itse pumpussa, toinen haaroituskappaleen suuttimissa. Tämä on kätevää siksi, ettei suihkujen voimakkuutta säätääkseen tarvitse avata kantta; pumppukoneistohan on sijoitettava kokonaan veden alle. Haaroituskappaleen säätimet puolestaan jäävät kannen yläpuolelle. Pumpun teho on 1400l/t.
Pioni 1.5.2005
Vesiaiheeseen voi käyttää pulloja ihan oman mielikuvituksen mukaan, niitähän löytyy vaikka kuinka värillisiä ja hauskan muotoisia. Lasitusliikkeessä tehtiin pullojen pohjiin reiät timanttikuppiterällä. Niistä tuli kerrassaan sopivan kokoiset, joten tässä tapauksessa niitä ei tarvinnut edes tiivistää silikonilla. Letkua työnnetään pullon sisään noin 5 cm.
Pioni 1.5.2005
Kun pullot on täytetty vedellä ne pysyvät tukevasti paikoillaan. Halutessaan voi tietysti varmistaa niiden kiinnityksen alustaan siihen sopivalla liimalla.
Pioni 1.5.2005
Ympärille laitetaan koristekiveä, jonka alle on syytä panna ensin suojakangas. Sen ansiosta kivet eivät sekoitu pohjamaahan eivätkä rikkakasvit pääse rehottamaan.
Pioni 1.5.2005
Istutukset
Pioni 1.5.2005
Perennapenkkiin laitetaan ystäviltä saatuja kasveja - tarhapäivänliljaa, saksankurjenmiekka a ja pioni. Alueelle istutetaan myös mirrinminttua. Kun valitaan lisäksi erilajisia havuja, ryhmästä saadaan elävämpi ja vihreä ympäri vuoden. Pienelle, mutta aurinkoiselle paikalle sopivat hyvin sinikataja, maanpeitehavu, tuivio ja kapeakasvuiset tuijat.
Pioni 1.5.2005
Myös istutusalueiden kasvualusta uusittiin kokonaan.
Pensaat ja puut
Pylväspihlaja - Sorbus aucuparia ´Fastigiata´ on kapeakasvuinen pikkupuu, joka istutetaan tuomaan varjoa aurinkoiselle pihalle. Maanpeittokasveiksi valittiin seppelvarpuja - Stephanandra incisa crispa sekä tuiviota - Microbiota decussata.
Kaunokuusama - Lonicera x bella ´Zabelii´, I-VI tulee yli kaksi metrinen punaisin kukin kukkiva pensas.
Kuutamohortensia - Hydrangea paniculata ´Praecox´, I-IV on myös yli kaksimetrinen, kukkiva pensas. Kuutamohortensia ei kaipaa sen kummempaa hoitoa - muutaman vuoden kuluttua istutuksesta voidaan vanhimpia oksia karsia tyvestä.
Pallohortensia - Hydrangea arborescens ´Grandiflora´, I-II(III-IV) voidaan leikata myös kokonaan alas sillä ne kukkivat saman vuoden versoilla.
Perennat
Pioni 1.5.2005
Perennat istutetaan samaan syvyyteen kuin ne ovat olleet taimistolla; pioni kuitenkin viitisen senttiä syvempään.
Isokokoiset perennantaimet ovat tervetullut lisä valikoimiin. Niiden etu on siinä, että niillä saadaan heti näyttäviä ryhmiä ja kitkemisen tarve vähenee.
Pioni 1.5.2005
Elokuunasteri - Aster amellus on aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla viihtyvä myöhään syksyllä kukkiva perenna, josta löytyy useita kauniita lajikkeita. Runsasravinteisessa maassa asteri jäälyhytikäiseksi ja vaatii jakamisen kolmen vuoden välein. Asterit leikataan syksyllä kukinnan jälkeen.
Jättipoimulehti - Alchemilla mollis. Monipuolinen jättipoimunlehti on käyttöarvoonsa nähden aivan liian aliarvostettu! Sen herkän kukinnon lisäksi sillä on ihastuttava lehdistö, joka sateen jälkeen kimmeltää vesipisaroista. Tämä helppohoitoinen perenna estää myös rikkakasvien kasvun peittävillä lehdillään. Hoidoksi riittää keväällä ennen uusien lehtien puhkeamista vanhojen kuihtuneiden lehtien pois haravointi ja lannoitus orgaanisilla tai kivennäislannoitteilla.
Siperianunikko - Papaver croceum. Matala toukokuusta syyskuuhun kukkiva siperianunikko on ylinen itsekylväytyvä perenna. Kukkavarsien leikkaus edistää uutta kukintaa.
Tarhapäivälilja - Hemerocallis-hybr. Tarhapäivälilja viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla paikalla. Mitä varjoisampaan sen istuttaa sitä vähemmän se kukkii. Kukinnon mentyä kukkavarret leikataan pois samoin syyslehdet lehdet myöhemmin syksyllä. Kiitollista ja helppohoitoista tarhapäivänliljaa löytyy noin 10 000 lajiketta!
Raitauunlilja - Hosta sieboldii lukeutuu komeimpiin perennoihimme. Pionin tavoin se viihtyy pionin tavoin samalla paikalla vuosikymmeniä eikä pidä siirtämisestä. Hoidoltaan vaivattomia kuunliljoja lannoitetaan silloin tällöin kevyesti orgaanisilla lannoitteilla ja kosteina kesinä torjutaan etanoita, jotka rakastavat mutustella niiden upeita lehtiä.
Tuoksukurjenpolvi - Geranium x magnificum. Jo sata vuotta tunnettu tuoksukurjenpolvi kukkii kesä- elokuussa loistavan sinipunaisin kukin ja viihtyy monenlaisessa maassa. Se on hoidoltaan helppo ja pitkäikäinen.
Mirrinminttu - Nepeta x faassenii on runsaasti touko - syyskuussa kukkiva perenna, jonka kukinta uusiutuu ja kasvu tuuheutuu kun ensimmäisen kukinnan jälkeen heinäkuussa leikataan puoliväliin.
Pioni 1.5.2005
Loistosalvia - Salvia x superba on runsaasti ja pitkään kukkiva, aurinkoisen ja maaperältään melko kuivan tai tuoreen maaperän ryhmäperenna. Raskailla mailla mätänee helposti.
Saksankurjenmiekka - iris Barbata -lajikkeet kukkivat kesäkuussa aurinkoisella ja lämpimällä, jopa paahteisellakin paikalla. Saksankurjenmiekkojen juurakot istutetaan vaakasuoraan maanpinnalle tai hieman maanpinnan alle. Kasvi kituu jos juurakot istutetaan liian syvään.
Köynnökset
Pioni 1.5.2005
Ruotsinköynnöskuusama - Lonicera periclymenum japaninkelasköynnös - Celastrus orbiculatus
Köynnökset istutetaan vinoon seinää kohden, jotta niiden on helppo lähteä kasvamaan tukia pitkin. Köynnöskasvit on syytä istuttaa huolella, sillä muutoin ne tuhoutuvat ennen pitkää helposti. Köynnöskuusamat istutetaan entiseen syvyyteen tai hieman syvemmälle.
Versoja lyhennetään haaroittumisen sekä juurtumisen parantamiseksi. Aluksi, ennen kuin köynnökset ovat saavuttaneet riittävän korkeuden ne tuetaan väliaikaisesti narulla, jotta köynnösten kasvavat versot pääsevät kiinnittymään varsinaiseen tukirakennelmaan - tässä tapauksessa puuritilään ja seipäisiin. Köynnökset tarvitsevat lannoitusta sekä kastelua keväällä ja usein myös kesällä. Taimen ympärillä olevaa maata ei kannata polkea jalalla sillä silloin maa tiivistyy liikaa. Paras väline tässä työssä ovat hellät kädet.
Jalokärhöt - Clematis x jackmanii, I-II (III) istutetaan reilut 10 senttiä aikaisempaa syvempään suojaiselle ja lämpimälle paikalle hiekansekaiseen, ravinteikkaaseen multamaahan. Kärhön tyvelle istutetaan matalaa kasvustoa varjostamaan paahteelle herkkiä versoja. Tuoksukurjenpolvi tai muu auringossa viihtyvä peittävälehtinen perenna käy tähän tarkoitukseen hyvin.
Nurmikko
Pioni 1.5.2005
Nurmea asennettaessa jätetään reilu multatila alueelle istutetun puuntaimien tyvelle, jotta niiden ei tarvitse käydä selviytymistaistelua nurmen kanssa. Tämä käy helposti tekemällä nurmikkoon taimen ympärille muutaman kymmenen sentin läpimittainen reikä vaikkapa vanhalla sahalla - se on muutenkin mainio työkalu siirtonurmikon muotoilussa.
Pioni 1.5.2005
Siirtonurmen asennusohjeet:
- 1. Tasaa perusmaan pinta lopulliseen muotoonsa. Vanha nurmi poistetaan, jyrsitään tai käännetään alle.
- 2. Lisää maanparannusaineet. Uuden perustaminen: perusmaan päälle 10-15 cm hyvää viherrakennus multaa (tiivistettynä). Vanhan korjaus: lisätään multaa, turvetta tai hiekkaa ja sekoitetaan kasvualustaan.
- 3. Lannoita: Kalkki: jauhe tai rakeinen puutarhakalkki 20-40 kg/100 m2 - Puutarha Y1 tai yleislannosta 4-6 kg/ 100 m2 Lannoitteet sekoitettava maa-aineksen sekaan, ei saa laittaa pinnalle juuriston alle!
- 4. Tasaus ja jyräys. Maa ei saa upottaa, mutta kävellessä saa jäädä kengän ääriviivat. Tasaus ja jyräys esim. jyrällä, kaivonrenkaalla, vesitynnyrillä (pienet alueet vaikka kävellen tamppaamalla).
- 5. Kastele kasvualusta huolellisesti, jos mahdollista jo edellisenä iltana.
- 6. Levitä siirtonurmi tiilikuvioon saumat puskien, älä jätä rakoja.
- 7. Jyrää kevyesti asennuksen jälkeen ja kastele runsaasti, nurmimaton alapinnan täytyy kastua läpi!
- 8. Huolehdi riittävästä kastelusta juurtumisaikana, sekä nurmikon, että kasvualustan on oltava kosteita 2-3 viikkoisen juurtumisvaiheen ajan.
- 9. Nurmikon voi leikata heti, kun siihen on tarvetta. Älä anna ruohon kasvaa yli 10 sentin pituiseksi. suositus leikkuukorkeudeksi on noin 4-5 cm.
Pioni 1.5.2005
- Hinnat:
- Kasvit n. 700 €
- puutavara pergolaan ja terassiin 700 €
- salaojaputket talon reunoille 837 €
- naulat, ruuvit ja terässjalat 129 €
- mukulakivet 130 €
- mullat, mullanajo ja maatyöt n. 8500 €
- sähkötyöt vesipumpulle 224 €
- antiikkikivi kiveyksiin 856 €
- vesiaihe 250 €
- siirtonurmikko noudettuna:
- jos tilaa
- 1-25 neliötä 5,10 € neliö
- 76-100 m2 4 €/m2
- 101-200 m2 3,60 €/m2
Ohjelmassa nähty siirtonurmikko: Finnurmi Oy
Pioni 1.5.2005