Dialyysihoito on Mikko Saarelalle elämän mahdollistavaa hoitoa. Koko ikänsä munuaissairautta potenut mies sanoo, että elämänlaatu on omasta päänupista kiinni.
Kolmesti viikossa Mikko Saarela, 60, tilaa taksin ja ajaa Vantaalta Helsingin Pitäjämäkeen. Siellä hoitajat pistävät miehen käteen kaksi neulaa, joiden kautta veri ohjataan puhdistumaan vieressä olevaan koneeseen ja sieltä takaisin elimistöön. Tätä jatkuu viisi tuntia.
Dialyysihoito on tuttua Mikolle, sillä hänen munuaisissaan on synnynnäinen "valuvika", jonka vuoksi toinen munuainen tuhoutui jo lapsena. Vioittunut elin poistettiin vuonna 1970, ja yli 20 vuotta Mikko pärjäsi yhdellä munuaisella. Sitten sekin lakkasi toimimasta ja mies joutui dialyysiin.
Mikko sai munuaissiirteen vuonna 1994. Siirre helpotti elämää useiden vuosien ajan, kunnes sen toiminta loppui vuonna 2017. Siitä asti mies on ollut uudelleen dialyysihoidossa.
Lue myös: Kiia sai isältään munuaisen 30 vuotta sitten – lopulta myös suuri unelma täyttyi: "Elän mieluummin ilman pelkoa kuin puoliteholla"
Dialyysi suorittaa munuaisten elintärkeän tehtävän
Terveellä ihmisellä on kaksi munuaista, jotka sijaitsevat molemmin puolin selkärankaa alimpien kylkiluiden suojassa. Pavun muotoiset munuaiset poistavat kehosta nestettä, suoloja ja kuona-aineita, minkä lisäksi ne osallistuvat verenpaineen säätelyyn, punasolujen muodostamiseen ja D-vitamiini aktivoimiseen.
Ilman toimivia munuaisia ihminen kuolee. Jos munuaiset eivät kykene suoriutumaan elintärkeistä tehtävistään, puhutaan munuaisten vajaatoiminnasta.
Dialyysissä munuaisten tehtävän suorittaa kone. Keinomunuaishoidossa elimistössä poistetaan kehoon kertynyttä ylimääräistä nestettä ja kuona-aineita. Ruoasta ja juomista saatavien nesteiden määrää pitää kuitenkin joka tapauksessa rajoittaa, sillä hoitojen välissä ne jäävät elimistöön pyörimään.
– Suurin piirtein litran vuorokaudessa voi nesteitä käyttää ja siihen kuuluvat ruoassakin olevat nesteet. Eli ei hirveästi kahvia tai muita virvokkeita voi nauttia, Mikko sanoo.
Katso video: Elintärkeät hoidot ovat uhattuna, kun Kelan taksit eivät saavu paikalle – näin Kela kommentoi. Juttu jatkuu videon alla.
3:56
Katso videolta, miten Kela kommentoi kompuroivaa taksikilpailutusta.
Lue myös: Nyt puhuu Kela-kyytejä ajava taksinkuljettaja: "En halua maksaa siitä, että pääsen ajamaan – asiakkaita käy sääliksi"
Hoitopäivät väsyttävät
Dialyysi on potilaalle elämän mahdollistavaa hoitoa, Mikko luonnehtii. Hoidon turvin potilas voi elää kymmeniä vuosia.
– Mulla kun ei tule esimerkiksi pissaa ollenkaan, niin nesteet ja kaikki nämä myrkyt, mitä dialyysi poistaa verestä, alkaisivat kertyä kroppaan aika nopeasti.
Mikäli Mikko ei jostain syystä pääsisi dialyysihoitoon, alkaisi kunto pian heiketä. Tulisi pahoinvointia sekä väsymystä. Keuhkoihin kertynyt neste voisi johtaa keuhkokuumeeseen, mutta jo ennen vakavia komplikaatioita olo muuttuisi tukalaksi.
– Kolmen välipäivän jälkeen alkaa jo kaivata hoitoa. Sitä tuntee, että kehossa on liikaa nestettä.
Yhdellä hoitokerralla Mikon elimistöstä poistetaan yleensä 2–3 litraa nestettä. Hoidon jälkeen olo on uupunut eikä samana päivänä välttämättä jaksa tehdä juuri mitään.
Lue myös: Seija ja Kirsi avautuvat ongelmista elintärkeissä Kela-takseissa: "Kysyivät eikö ortopediaikaa voisi siirtää" – tästä kaaoksessa on kyse
Usein dialyysi parantaa elämänlaatua
Dialyysi rajoittaa elämää, mutta yleensä hoito loppujen lopuksi parantaa elämänlaatua. Kuvituskuva.
Dialyysin voi tehdä hoitoyksikössä tai kotona. Mikolla on kokemusta myös kotidialyysistä, vaikka hän on joutunut siitä sittemmin luopumaan muiden vaikeuksien vuoksi.
– Kun kotona tein viisi kertaa viikossa 3,5 tunnin hoitoja, pysyin tasaisemmassa kunnossa.
Dialyysihoito sitoo potilasta, mutta joustovaraa löytyy. Matkustaminen kotimaassa ja ulkomailla on mahdollista, kunhan matkakohteeseen järjestyy hoitopaikka. Kotihoidossa ollessaan Mikko vaimoineen kävi kerran viettämässä pitkän viikonlopun Budapestissä. Laitoshoidon aikana reissut ovat suuntautuneet pääkaupunkiseudun liepeillä oleviin kuntiin, joissa pariskunta käy mökkeilemässä.
Mikko toivoo, etteivät etenkään nuoret pelkäisi dialyysia, joka on heille usein väliaikainen hoitomuoto – moni pääsee elinsiirtoon. Dialyysihoidot voivat heikentää elämänlaatua, mutta niin tekee hoitoja aiheuttava sairauskin.
Dialyysi auttaa munuaisen vajaatoiminnan aiheuttamiin oireisiin, kuten väsymykseen ja pahoinvointiin, sekä ehkäisee lisäsairauksien syntymistä. Monella kunto kohenee ja elämänlaatu paranee dialyysihoitojen alkamisen jälkeen.
– Mitä pidempään on mennyt, sitä parempaan kuntoon olen tullut, Mikko sanoo.
Tällä hetkellä miestä itseään tutkitaan sen mahdollisuuden varalta, voisiko hän saada vielä uuden munuaissiirteen.
Lue myös: Vakavasti sairas Annika, 31, kävi jo lähellä kuolemaa, sitten lapsuudenystävältä tuli odottamaton ehdotus
"Elämänlaatu on omasta päänupista kiinni"
Sairautensa vuoksi Mikko joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 1,5 vuotta sitten. Hän toimii edelleen Munuais- ja maksaliiton puheenjohtajana ja käy pelaamassa petankia ja vesijumppaamassa muiden samassa veneessä olevien kanssa. Korona-aikana vertaistapaamisia on järjestetty myös verkossa.
Yhteisötoiminta sekä liikunta pitävät mielen ja kropan virkeänä. Peruspositiivisen luonteen lisäksi Mikko saa voimaa perheeltä ja ystäviltä. Tuki tulee tarpeeseen etenkin vaikeina aikoina.
– Elämänlaatu on mitä on, mutta siihen pitää vain osata suhtautua ja iloita niistä pienistä asioista, joita voi tehdä.
Dialyysissä oleva voi käydä töissä, harrastaa, liikkua ja matkustaa. Sängyn pohjalle ei tarvitse jäädä makaamaan ja surkuttelemaan.
– Kyllä se elämänlaatu on sieltä omasta päänupista kiinni. Pitää kunnioittaa sairautta, mutta ajatella myös muita juttuja.
Lue myös: Tämä salakavala tila kehittyy usein diabetekseksi – tunnistatko oireet?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso video: Tunnetko pitkäaikaissairauksille altistavat tekijät?
2:10
Videolla kerrotaan, mitkä tekijät altistavat niin sanotuille perussairauksille.
Osittaislähde: Munuais- ja maksaliitto 1& 2