Vuoden 1988 EM-lopputurnauksessa jatkui hyvätasoisen jalkapallon juhla. Kotijoukkue Länsi-Saksalla oli vahva joukkue (mm. Lothar Matthäus, Jürgenit Klinsmann ja Kohler sekä Rudi Völler), ja odotukset olivat kahden vuoden takaisen MM-hopean ja edellisen EM-turnauksen epäonnistumisen jälkeen kovat. Hollannilla oli taas muutaman välivuoden jälkeen heittää peliin Cruyffin ja kumppanien veroisia miehiä: mm. Ruud Gullit, Marco Van Basten, Frank Rijkaard ja Ronald Koeman. Italialla oli kova kokoonpano (Maldini, Vialli jne.), ja Neuvostoliiton vahva maajoukkue oli vuoden 1976 tiimin tapaan rakennettu Kiovan Dynamon pelaajien ympärille.
Lohkossa 1 pelasivat Länsi-Saksa, Italia, Espanja ja Tanska. Avausottelussa Länsi-Saksa ja Italia pelasivat varovaista peliä Italian luodessa vaarallisimmat maalipaikat. Toisella puoliajalla Mancini siirsi Italian johtoon saksalaispuolustuksen sekoiltua, mutta vain kolme minuuttia myöhemmin Brehme kuittasi Littbarskin antamasta syötöstä italialaispelaajan kautta sisään. Maaliin johtanut vapaapotkutuomio oli melko kyseenalainen: tuomarin mukaan Italian maalivahti Zenga kuljetti palloa käsissään liian monta askelta, mikä lienee ollut totta, mutta moisesta pikkuseikasta ei käytännössä koskaan vihellellä vapaapotkuja.
Sekä Italia että Länsi-Saksa voittivat ottelunsa Tanskaa ja Espanjaa vastaan, ja isäntämaa nousi paremman maalieron turvin lohkoykköseksi. Tanskan joukkue ei tällä kertaa vastannut huippuvuosien tasoa, ja juutit joutuivat matkustamaan kotiin ilman pisteen pistettä.
Toisessa lohkossa pelasi Hollannin ja Neuvostoliiton lisäksi mielenkiintoinen parivaljakko jalkapallohullusta saarivaltakunnasta: Englanti ja Irlanti. Jackie Charltonin valmentama Irlanti oli ensimmäistä kertaa arvoturnauksessa. Iso- ja pikkuveljen kohtaamisessa Irlanti aiheutti heti sensaation ja voitti Ray Houghtonin viidennellä minuutilla pukkaamalla maalilla 1-0. Gary Lineker, John Barnes ja kumppanit pommittivat toisella jaksolla raivoisasti Irlannin maalia, mutta Pat Bonner piti pintansa. Englannin taival sai näin heti alussa synkän sävyn, ja loppujen lopuksi joukkue hävisi kaikki ottelunsa.
Hollannin ja Neuvostoliiton ottelu tarjosi värikästä ja tilannerikasta jalkapalloa, ja kahden vuoden takaisessa Meksikon MM-lopputurnauksessa loistanut Neuvostoliitto veti tällä kertaa pitemmän korren Ratsin tekemällä komealla puolivolley-maalilla. Hollanti onnistui toisessa ottelussaan ottamaan pakkovoiton Englannista van Bastenin hattutempun avulla, ja kun Neuvostoliitto ja Irlanti tasasivat pisteet, edessä oli jännittävä loppukierros.
Neuvostoliitto kukisti omassa ottelussaan jo lannistuneen Englannin 3-1 ja varmisti välieräpaikkansa. Tämä tarkoitti sitä, että Irlannille olisi Hollanti-ottelusta riittänyt tasapeli välieräpaikan saavuttamiseksi. Irlannin unelma eli yli 80 minuutin ajan, mutta sitten Kieft pääsi pukkaamaan Hollannin kannalta hyvin onnekkaasti rangaistusalueella pomppineen pallon Bonnerin selän taakse.
Ensimmäisessä superjännittävässä välierässä kohtasivat Länsi-Saksa ja Hollanti. Ottelussa nousi valokeilaan romanialainen erotuomari Igna, joka vihelsi kummallekin joukkueelle kyseenalaiset rangaistuspotkut, jotka Matthäus (54 minuuttia) ja Koeman (74 minuuttia) laittoivat varmasti sisään. Ratkaisijaksi nousi kisojen maalikuningas van Basten, joka toiseksi viimeisellä minuutilla kurotti inspiroituneella syöksyllä nahkakuulan Saksan maalivahdin Immelin taakse. Näin Hollanti peittosi Länsi-Saksan ensimmäisen kerran 32 vuoteen ja vielä historiallisen sattuvasti samoin numeroin kuin Länsi-Saksa oli voittanut Hollannin vuoden 1974 MM-finaalissa.
Toisessa semifinaalissa Italialla oli omat maalipaikkansa, mutta loppujen lopuksi Neuvostoliitto osoittautui vahvemmaksi joukkueeksi. Litovtjenko ja Protasov maalasivat tunnin kohdalla kolmen minuutin sisällä maalit mieheen, ja siten Neuvostoliiton taitavin maajoukkue moniin vuosiin meni finaaliin.
Münchenissä pelatussa loppuottelussa Neuvostoliiton kohtaloksi saattoi koitua tärkeän puolustuspelaajan Kuznetsovin puuttuminen varoitustilin täyttymisen takia. Joka tapauksessa Hollanti pääsi puolen tunnin pelin jälkeen johtoon, kun Koemanin antaman kulman jälkitilanteessa van Basten pukkasi pallon keskellä täysin vapaana olleelle Gullitille, joka puski härkämäisellä voimalla pallon Neuvostoliiton loistavan maalivahdin Rinat Dassajevin taakse. Pelin ratkaisu tuli toisen puoliajan alussa maalilla, joka kuuluu jalkapallohistorian klassikoihin. Arnold Mühren lähetti vasemmalta laidalta pitkän keskityksen reilusti maalin oikealle puolelle muutaman metrin päähän päätyrajasta, josta Marco van Basten kaikkien odottaman keskityksen sijaan pläjäytti suoraan ilmasta veret seisauttaneen volley-potkun Dassajevin yli ja verkon perille. Ottelun lopussa Neuvostoliitto sai vielä rangaistuspotkun Hollannin maalivahdin van Breukelenin turhasta virheestä, jonka hän korjasi itse torjumalla Belanovin vetämän pilkun. Näin Hollanti nappasi ensimmäisen ja edelleen ainoan arvoturnausvoittonsa.
Teksti: Petteri Ruotsalainen
(MTV3)