Jukolan viesti on todellinen massatapahtuma. Viestiin osallistuvia suunnistajia ja yleisöä oli tänä vuonna paikalla arviolta 35 000. Kun väkeä on paljon, on myös infrastruktuuri sen mukainen: esimerkiksi ruokatuotannossa ahersi 200 talkoolaista yhteensä kymmenessä eri pisteessä. Kaiken takana oli kuitenkin yksi mies, Jouko Martikainen.
Jukolan viestin ruokavastaavana tänä vuonna toiminut Jouko Martikainen kertoo, että ruokahuollon suunnittelu alkoi hyvissä ajoin.
– Suunnittelu alkoi viime syksynä ja tahti kiivastui lopussa. Työtä tämän eteen olen tehnyt yhteensä noin kaksi ja puoli kuukautta.
Martikaisen työnkuva olikin melkomoinen. Suurin osa työstä tehtiin luonnollisestikin etukäteen, paikan päällä miehen tehtävänä oli sukkuloida eri pisteiden välillä varmistamassa, että kaikki sujui.
– Järjestin ruokatuotannon, tilasin tuotteet, arvioin määrät – Exceliä käytin paljon laskemisessa. Organisoin, että siellä toimivat lämmityslaitteet ja suunnittelin ruokalistan. Itse ruuat valmistettiin tehtaissa esitysteni mukaan, minä maistoin ja valitsin tuotantoon ne, jotka maistuivat hyviltä. Jukolassa menee niin valtavat määrät ruokaa, ettei niitä voi siellä tehdä, ne vain lämmitetään paikan päällä.
20 000 annosta ja 200 talkoolaista
Martikainen kertoo, että ruokalistaa uudistettiin tänä vuonna radikaalisti. Tarjolla oli perinteisten pohjoiskarjalaisten herkkujen lisäksi myös esimerkiksi vegaaniruokaa nykyajan vaatimusten mukaan.
– Vegaaneille oli nokkospastaa härkäpavuilla ja vihanneksilla.
Ruokailijoita on Jukolassa valtava määrä. Poliisin arvion mukaan paikalla oli viikonlopun aikana 35 000 ihmistä. Ruoka-annoksia kului Martikaisen mukaan 20 000 ja siihen vielä talkoolaisten pari tuhatta annosta päälle.
Työtä tehtiin vuoroissa, sillä viestiäkin juostaan läpi yön.
– Isossa grillissä oli vuorokauden mittainen yhtäjaksoinen jono. Hampurilaisen ostajia oli jonossa koko ajan melkein 24 tunnin ajan. Siinä ei levätty hetkeäkään, Martikainen muistelee.
Ruuan myyntipisteitä Jukolassa oli kymmenen. Suurin niistä oli ruokalinjasto, massiivinen ruokala, jossa oli yhteensä 12 linjaa jakajineen ja kassoineen. Taustalla ruokaa, nokkospastaa, kanakeittoa, lihapullia ja muikkuja, lämmittivät suuret uunit.
Ilmastogrillissä tarjoiltiin vegaaniburgeria ja Ison grillin kolmella kassalla myytiin burgereita, grillattua kanaa ja tietenkin myös makkaraa. Lisäksi oli kolme pientä makkaragrilliä, yksi iso kahvila ja kaksi pienempää. Talkoolaisia ruokahuollossa hääräsi 200.
– Itse toimin taustalla varmistamassa että kaikki toimi niin kuin piti ja ratkomassa ongelmia. Jouduin muun muassa käymään hakemassa lisää tavaraa tukussa ja niin edespäin.
Miten kaikki sujui?
– Paremmin kuin viime vuonna, nauraa Martikainen, joka siis vastasi Jukolan ruuista nyt ensimmäistä kertaa.
Loppuvuosi lihapullia ei houkuttele
Kun määrät ovat valtavat, luulisi myös hävikin olevan suuri. Lopullinen hävikkimäärä ei ole vielä tiedossa, mutta Martikainen uskoo sen jäävän lähelle tavoitetta eli viiteen prosenttiin.
Yksi ruokamenekkiin vaikuttava tekijä ylitse muiden on sää, joka tänä vuonna romahdutti myynnin loppumetreillä.
– Sunnuntaina tuli sade ja se pysäytti myynnin lähes totaalisesti ja siksi jäimme vähän tavoitteesta. Minulla on kuitenkin sopimuksia tukkujen kanssa ja voin jonkin verran palauttaa tavaraa. Muutamia tuotteita pitää yrittää myös myydä eteenpäin, kertoo Martikainen, joka nauraa ettei usko perheensä haluavan syödä koko loppuvuotta Jukolasta ylijääneitä lihapullia.
Jukolan suunnistajien ja yleisön suosikkiruoatkin ovat nyt selvillä.
– Lihapullat ja kanapasta. Urheilijat syövät paljon kanapastaa ja muutenkin kanaruokaa. Grillistä suosituimpia olivat nyhtöpossuhampurilaiset.
Niinistön ja Haukion visiitti jäi väliin
Jukolassa vierailivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jukolan viestin suojelijana tänä vuonna toiminut rouva Jenni Haukio, jotka niin ikään maistelivat Martikaisen suunnittelemia herkkuja. Harmi vain, että mies itse oli juuri tavaranhakureissulla.
– He vierailivat metsärastilla yöllä ja söivät hiillostettua särkeä ja villiyrttejä. Muikkuja tietysti oli ja kylmäsavustettua haukea ja villisikaa. Paikallisia herkkuja. Vip-ravintolassa he kävivät syömässä lihapullia ja männyllä maustettua kastiketta.
– En päässyt itse paikalle, kun meillä oli niin sanotusti tilanne päällä ja jouduin lähtemään hakemaan lisää ruokaa. Olin tulossa mutta myöhästyn, se oli sääli.
Jos ruuan saaminen pöytään olikin operaatio, oma lukunsa oli myös kahvinkeitto. Siihen tarvittiin nimitäin armeijan kalustoa.
– Maanpuolustuskurssin reserviläiset keittivät soppatykeillä veden, johon lisättiin pakastekahvia. 25 000 kupillista, sellaista määrää ei tavallisilla laitteilla olisi pystytty mitenkään keittämään. Aamupuuroakin meni valtavasti,2000-3000 annosta.
Aiotko mennä Jukolaan ruokavastaavaksi vielä uudestaan?
– En tiedä, nauraa Martikainen.
– Tässä vaiheessa en sano vielä mitään, oli nimittäin aika rankkaa.