Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Suomessa äänestäminen on kansalaisoikeus. Osassa länsimaita on puolestaan käytössä lakisääteinen äänestysvelvollisuus. Joissain maissa on äänestettävä jopa sakon uhalla. Euroopan maista näin on esimerkiksi Belgiassa. Pitäisikö Suomessakin äänestämisestä tehdä velvollisuus?
Pitäisi, sanoo Juho Rahkonen. Hän on Iro Researchin tutkimus- ja asiakkuusjohtaja ja hänet nähdään usein kommentoimassa esimerkiksi puolueiden kannatuslukuja ja ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Rahkosella on painava peruste sille, miksi Suomessakin äänestämisestä pitäisi tehdä velvollisuus, joka tulisi kirjata perustuslakiin. Kyse on demokratiasta.
– Meillä on monenlaisia velvollisuuksia yhteiskunnassa, on oppivelvollisuutta, asevelvollisuutta ja verovelvollisuutta. Demokratia on niin tärkeä asia, että sitä pitää puolustaa. Nyt maailmalla demokratia on kriisissä ja ylipäänsä valtiot joko menestyvät tai kaatuvat niiden instituutioiden mukana. Ja jos äänestysprosentti laskee kauhean alas, meistä tulee epädemokraattinen valtio jossain vaiheessa, sanoo Rahkonen.
Lue myös: MTV:n vaalikone – näin löydät oman ehdokkaasi
Heikko äänestysprosentti heikentää demokratiaa
Ja äänestysprosenttien suhteen Rahkonen on oikeassa. Erityisen huolissaan tuleekin olla kuntavaalien äänestysprosentista. Edellisten kuntavaalien äänestysprosentti vuonna 2021 oli historiallisen alhainen vain 55,1 prosenttia. Liki joka toinen suomalainen siis jätti äänioikeutensa käyttämättä. Se on huolestuttavaa, koska alue- ja kuntavaalit koskettavat ihmisten arkea eniten.
– Koulutus, varhaiskasvatus, ylipäänsä kunnan omat palvelut, pois lukien kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Ja maankäyttö on todella tärkeä asia, koska kunta viime kädessä päättää, mitä siellä kunnassa rakennetaan, että tuleeko sinne sinun takapihallesi vaikkapa tuulimyllyjä, sanoo Rahkonen.
Monet äänestämättä jättäneet perustelevat päätöksensä sillä, että sekin on kannanotto. Tämän ajattelutavan Rahkonen tyrmää.
– Ei se kyllä ole kannanotto, silloin ei oteta kantaa. Se on vähän sama kuin mielipidetiedusteluissakin on sellainen kuin ei osaa sanoa. Eli kun jätät äänestämässä se on sama asia kuin ei osaa sanoa, sanoo Rahkonen.
Mutta mikä sitten selittää sitä, kuntavaalien äänestysprosentti on jäänyt alas, vaikka aiheet ovat eniten ihmistä lähellä?
– Voi olla, että asiat koetaan itsestäänselvyytenä, että kyllä ne palvelut joku muu hoitaa. Ollaan vieraantuneita siitä. Yleinen vieraantuneisuus ja epäluuloisuus politiikkaa kohtaan vaikuttaa myöskin. Ei nähdä omalla äänellä olevan vaikutusta lopputulokseen. Ja sitten on ihan silkkaa välinpitämättömyyttäkin. Yhteiskunnassamme on käynnissä kasualisaatio, eli vanhat hyvät tavat murenevat ja äänestäminen on osa sitä, sanoo Rahkonen.
Yhdellä äänelläkin voi olla iso merkitys
Väite siitä, että omalla äänellä ei olisi vaalien kannalta merkitystä on kuitenkin väärä.
– Suomessa on suhteellinen vaalitapa, voi olla, ettei ole aivan selvää siitä, miten se oma ääni kanavoituu päätöksentekoon. Mutta se on tietysti ihan järjetöntä, koska näissä vaaleissa, jos missä olisi kansalle valtaa tarjolla. Varsinkin pienemmissä kunnissa sillä yksittäisellä äänellä saattaa oikeastikin olla ratkaisevaa se, että kuka menee läpi ja mistä puolueesta tulee suurin, muistuttaa Rahkonen.
Jos kaikki suomalaiset kävisivät äänestämässä, myös kaikista heikko-osaisimmat, demokratia toimisi paremmin sanoo Rahkonen.
– Se olisi itseisarvo ja demokratian puolustaminen on itseisarvo, tiivistää Rahkonen.