Helsingin Haagassa Haaganpuron varrella nähtiin tänään äärimmäisen uhanalainen kuningaskalastaja. Kymmenet lintubongarit riensivät katsomaan ja kuvaamaan harvinaisuutta.
– Se oli vanha naaras. Se syö taimenia siitä purosta. Näin samalla alueella kuningaskalastajan vuonna 1972, kertoo linnusta kuvan napannut Pekka Komi.
Nimensä mukaisesti kuningaskalastajan pääravintoa ovat kalat. Kuva: Mikko Laakkonen
- Tämä on yksi kuvausharrastukseni tähtihetkistä, kuvailee innokas luontokuvaaja Mikko Laakkonen kuningaskalastajan bongausta.
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että kuningaskalastaja hyötyy purojen kunnostamisesta.
– Kunnostustoimet auttavat kalojen lisäksi monia lintuja, esimerkiksi kuningaskalastajaa, harmaahaikaraa ja koskikaraa.
Kuningaskalastaja Haagassa, kuva: Mikko Laakkonen
Vain muutama pesintä Suomessa
Kuningaskalastaja on Suomessa suurharvinaisuus pesijänä. Pesiviä pareja arvioidaan meillä olevan 1-5.
– Siuntionjoella on varma havainto pesinnästä. Todennäköisesti se pesii myös Kokemänjoella ja Kymijoella. Se tekee joen hiekkatörmään kolon ja pesii siellä, sanoo Mikkola-Roos.
Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, jossa talvet ovat leudompia, kuningaskalastajia tavataan useammin.
– Uskoisin, että ilmastonmuutoksen myötä kuningaskalastajat yleistyvät meilläkin. Meillä on paljon virtaavia vesiä, joissa lintu viihtyy. Se pärjää talvellakin kunhan kalastuspaikka pysyy sulana. Nimensä mukaisesti lintu syö vain kalaa, kuvailee Mikkola-Roos.
Mikko Laakkonen pitää kuningaskalastajan kuvaamista yhtenä kuvausharrastuksensa tähtihetkistä.
EU vaatii lajille lisää suojelua
EU vaatii jäsenmaitaan suojelemaan jokiympäristöjä, jotta kuningaskalastajan tulevaisuus turvattaisiin.
Markku Mikkola-Roos kävi itsekin ihailemassa Haagan kuningaskalastajaa.
– Se on hieno lintu. Sen väritys on häkellyttävän kaunis.
0:55
