Ahvenanmaalla sijaitseva Solkulla on yksi kiinteistöistä, joita Suomen valtio takavarikoi Venäjän valtion omistuksesta.
Ahvenanmaalainen Ulf Grüssner haaveilee vielä pääsevänsä takaisin lapsuudenkotiinsa Solkullaan. Talo on yksi Venäjän valtion omistamista ja nyt Suomen valtion takavarikoimista kiinteistöistä.
| Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran marraskuussa. MTV Uutiset uusii vuodenvaihteessa vuoden luetuimpia, kiinnostavimpia, erikoisimpia ja katsotuimpia juttuja ja videoita. |
– Solkulla on kaunis paikka. Aivan talon ohi virtaa pieni puro, jossa minä ja veljeni olimme joka päivä. Meillä kaikilla on erittäin hyviä muistoja sieltä, muistelee Ulf Grüssner, 84, MTV Uutisille puhelimitse lokakuun lopussa.
Solkulla on aiemmin kuulunut Grüssnerin suvulle, ja Ulf Grüssner on asunut siellä lapsuudessaan ennen sotia.
Solkulla on myös yksi kiinteistöistä, joita Suomen valtio takavarikoi Venäjän valtion omistuksesta.
Nyt Grüssner haaveilee siitä, että pääsee takaisin kotiinsa vielä joskus.
Solkullan rakennus kuvattuna kesällä 2022.
Mustiin pukeutuneet miehet pihassa
Grüssner on iloinen siitä, että Suomen valtio on alkanut takavarikoida Venäjän valtion omistamia kiinteistöjä.
Kun sota Suomen ja Venäjän välillä päättyi vuonna 1944, ja Suomi joutui tekemään alueluovutuksia Neuvostoliitolle Saksan liittolaisena, oli Solkullan tila yksi Neuvostoliitolle luovutettavista tonteista.
Solkulla toimi ennen sotaa majatalona, jota Ulf Grüssnerin äiti sekä isoäiti pyörittivät.
Ulf Grüssnerin äiti meni aikoinaan saksalaisen miehen kanssa naimisiin ja otti tämän sukunimen käyttöönsä. Solkullan tilan siis katsottiin olevan saksalaisten omistuksessa.
– Me kaikki lapset olemme syntyneet myös Saksassa, mutta sodan päätyttyä äitini halusi palata kotiinsa Ahvenanmaalle. Kun palasimme, meidät pakotettiin lähtemään kodistamme emmekä saaneet ottaa mitään mukaamme, Grüssner kertoo.
Hän kertoo muistavansa selvästi, kun Solkullan pihaan ajoi mustiin pukeutuneita miehiä, jotka käskivät perhettä muuttamaan pois heidän omasta talostaan kolmen päivän sisällä.
– Saimme pitää pianon, sillä pystyimme todistamaan sen kuuluvan isoäidillemme, joka oli Suomen kansalainen. Mutta kaikki muut tavarat piti jättää asuntoon, kertoo Grüssner.
Maanmittauslaitoksen entinen pääjohtaja Jarmo Ratia paljasti Venäjän valtion maaomistuksen noin 10 vuotta sitten medialle. Ratian kertoman mukaan täyshoitola takavarikoitiin suomalais-saksalaiselta pariskunnalta.
Ratia kertoi tuolloin, että alun perin maa-alueet ovat siirtyneet Neuvostoliitolle Pariisin rauhansopimuksella vuonna 1947.
Ratian mukaan Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatin henkilökunta on käyttänyt vanhan täysihoitolan rakennusta lomailuun, vaikka rakennus on rapistumassa sijoilleen.
Talvisin henkilökunta pilkkii mereen rajoittuvan tilan edustalla.
Toisin kuin kaksi muuta Venäjän tonttia, Solkulla sijaitsee Saltvikin keskustassa.
Takavarikoituja tontteja
Solkulla on yksi Ahvenanmaalla sijaitsevista tonteista, joita takavarikoidaan Venäjän valtion omistuksesta osana ukrainalaisen energiayhtiön Naftogazin voittamaa oikeudenkäyntiä Haagin tuomioistuimessa.
Tuomioistuin määräsi Venäjän maksamaan Krimin miehityksen aiheuttamista tuhoista yli viisi miljardia euroa.
Osana tätä prosessia Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Venäjän valtion omaisuutta takavarikkoon.
Jäädytettyihin Venäjän valtion omaisuuksiin kuuluu kiinteistöjä ja asunto-osakkeita Helsingissä, Turussa, Kirkkonummella ja Ahvenanmaalla.
Ulosottoviranomainen on määrännyt eri puolilla Suomea sijaitsevia kiinteistöjä takavarikkoon.
Yhteensä takavarikoitujen kiinteistöjen arvo on 35,5 miljoonaa euroa. Ahvenanmaalta takavarikkolistalla on myös tontit nimeltä Norrgård ja Norrudden, jotka ympäröivät Solkullan tonttia.
Norrudden on 1,8 hehtaarin kokoinen tontti ja Norrgård 8,3 hehtaarin.
Venäjän presidentinhallinnon omistama tontti Ahvenanmaalla Saltvikin kunnassa.
Lue myös: Katso lista: Tällaisia kiinteistöjä Suomi takavarikoi Venäjän omistuksesta
Puhelu
Grüssnerin suku on yrittänyt vuosien varrella ostaa tilaa takaisin Venäjältä, mutta he eivät ole siinä onnistuneet.
Ulf Grüssner kertoo jopa lähestyneensä asian tiimoilta tasavallan presidenttiä sekä puolustusministeriötä viime vuosien aikana.
Nyt hän uskoo, että tässäkin asiassa tasavallan presidentti Alexander Stubbilla oli tässä kyseisessä takavarikossa myös oma roolinsa.
Lue myös: Presidentti Stubb kommentoi Venäjän omaisuuden takavarikointia
Käytännössä ulosottoviranomainen on kuitenkin itsenäinen toimija, ja Helsingin Sanomien tietojen mukaan takavarikon ennakkoilmoitus tasavallan presidentille oli niukka ja ilmoitusluontoinen asia.
Grüssnerin mukaan aiemmin viesti Suomen valtiolta heille tonttia koskien oli ollut se, että omaisuutta ei voi vain ottaa takaisin, vaikka talo ja tontti olisivat kuinka huonossa kunnossa.
– Ehdimme jo ajatella, ettemme saa kotiamme koskaan takaisin.
Lokakuun lopussa Grüssner sai yllättävän puhelun.
– Yhtäkkiä puhelimeni soi, ja meille kerrottiin että Suomi on päättänyt takavarikoida venäläistä omaisuutta ja yksi niistä on Solkulla. Olimme erittäin iloisia, ja puhelin on soinut koko ajan, Grüssner kertoo iloa äänessään.
Ulf Grüssner on ollut huolissaan siitä, kuinka paljon Venäjän valtiolla on omistuksessaan kiinteistöjä ja tontteja Suomessa.
Yksi asia on tärkeämpi
Ei ole kuitenkaan vielä sanottu, että asia olisi tällä ratkaistu.
Ukrainalaisyhtiötä avustava asianajaja sanoi STT:lle, että voi kestää vuosia ennen kuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Venäjän Suomen-suurlähetystö kertoi MTV Uutisille aiemmin tällä viikolla pitävänsä Suomen ulosottoviranomaisen tekemiä takavarikointeja laittomina.
Lue myös: Venäjän Suomen-suurlähetystö MTV:lle: Kiinteistötakavarikointi ennennäkemätöntä maidemme historiassa – "Loukkaa räikeästi"
Grüssner kertoo kyllä tiedostavansa tämän.
– Näin oli myös Berliinin muurin kanssa. Sanottiin, että sitä ei koskaan pureta, mutta sitten se purettiin, Grüssner toteaa positiivisena.
Grüssnerilla on paljon hyviä muistoja lapsuudenkodistaan.
Hän toteaa, että takavarikkopäätös kertoo paljon Suomen valtion rohkeudesta.
– On melkoinen yritys saada jotain omaisuutta takavarikkoon, hän toteaa.
Grüssner kertoo olleensa jopa hieman huolissaan siitä, kuinka paljon maata Venäjän valtio omistaa Naton sisällä.
– Tärkeämpää kuin kotimme takaisin saaminen on se, että Venäjän valtio ei omista tätä maata.