Erilaiset äijäliikuntamuodot kasvavat kohisten suurten ikäluokkien keskuudessa. Miesten lisääntynyttä liikuntaharrastusta on tervehditty ilolla. Nyt kuitenkin tasa-arvoviranomainen on puuttunut asiaan.
"Äijäjoogan isä" Veikko Tarvainen on vetänyt miehille suunnattuja joogatunteja viiden vuoden ajan. Idea miesten joogatunnista syntyi oman, parikymmentä vuotta kestäneen harrastuksen myötä. Tarvainen pani merkille, että hän oli yleensä tunneilla ainoa mies.
− Kun aloin itse ohjata joogaa, huomasin, että jos ryhmässä oli yksi mies, hän lopetti yleensä viimeistään neljännellä kerralla. Minulla heräsi ajatus, että onnistuisiko homma silloin, jos ryhmässä olisi vain miehiä.
Miehille oli jo aiemmin tarjottu joogaa miesjooga-nimellä. Asiaa tovin pohdittuaan Tarvainen päätyi astetta kuvaavampaan ilmaisuun. Syntyi äijäjooga.
− Minulle sanottiin, että idea on hyvä, mutta se ei tule onnistumaan; sitä on ennenkin yritetty.
Joogaa rennolla otteella
Tarvainen uskoi vastustuksesta huolimatta asiaansa. Ensimmäisille äijäjoogatunneille osallistui muutama mies. Vähitellen sana alkoi kiiriä.
− Ajattelin, että jos teen hirveästi töitä, niin yksi ryhmä pysyy Helsingissä pystyssä. Viisi vuotta myöhemmin toiminta on levinnyt Yli-Kiiminkiin ja Kuusamoon asti, Tarvainen iloitsee.
Äijäjoogan isä on saanut runsaasti myönteistä palautetta. Moni mies on löytänyt tiensä tunneille vaimon tai tyttöystävän houkuttelemana.
Äijäjoogan asenne on rennompi kuin perinteisessä, joskus aika vakavassakin, joogassa. Parhaimmillaan äijäjoogaaja on löytänyt kuusikymppisenä liikunnan ilon ensimmäistä kertaa elämässään.
− Moni mies vähän häpeää jäykkyyttään, osa ylipainoaan. Muistan, miten olin itsekin ainoana miehenä paljon naisia jäykempi. Vaikka en ole kovin kilpailunhaluinen, tunsin oloni vähän orvoksi. Myös seka- ja naisryhmät ovat hyvä asia, mutta tunnelma äijäjoogassa on osaltaan erilainen.
"Äijäjooga on humoristinen ilmaisu"
Äijäjoogan osallistumiskynnys on monelle sekaryhmiä matalampi.
On tunnettu tosiasia, että esimerkiksi kansalaisopistojen kurssit eivät tavoita miehiä samassa mittakaavassa kuin naisia. Siksi Tarvainen yllättyi, kun hän huomasi helmikuun alussa Sivistys.net-verkkosivustolla viranomaistahon kommentin, jossa kritisoitiin miehille suunnattuja kursseja.
− Henkilö Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä totesi, että yhä suositumpien mieskurssien, joita usein nimitetään äijä-etuliitteellä, vaarana on, että joudutaan tasapäistämään opintotarjontaa, mikä vain vahvistaa stereotypioita sukupuolten eroista.
Lausunto herätti sivustolla keskustelua. Tuleeko äijäjoogaan nyt naiskiintiö, eräs äijäjoogi heitti. Myös Tarvaista edellä mainitun kaltainen kannanotto kummastuttaa.
− Kai se on sitä, että tarkastellaan asioita epäluuloisesti, kummallisella vakavuudella ja vain yhdestä näkökulmasta. On vaikea kuvitella, että äijäjoogia ajattelisi machona, ilmaisu kun on humoristinen.
Tarvainen ohjaa joogatunteja myös naisille, jotka ovat yhtä lailla ärsyyntyneet asiasta. Eläkkeellä oleva nainen oikein suutahti ja sanoi, että onhan sitä ollut naisvoimisteluakin iät ajat.
− Kaikki toiminta, joka saa miehet liikkumaan, on hyvästä. Muutamien äijien kommenttien ja omien havaintojeni perusteella tiedän, että äijäkurssien avulla ainakin osa miehiä on löytänyt jonkin verran herkempää puoltaan. Siitä on seurannut hyviä asioita heidän elämäänsä.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen