Alppijäätiköiden nopea sulaminen säikäytti tutkijat – Saksan jäätiköt häviävät jopa 10–15 vuoden kuluessa

Maailman jäätiköistä Alppijäätiköt ovat uhanalaisimpia, koska Alppialueen keskilämpötila on sadan vuoden aikana noussut selvästi.

Alppien jäätiköt ovat myös kooltaan pieniä ja melko ohuita. Tämän kesän ennätyshelteet ja Saharan hiekkamyrskyt ovat vain pahentaneet tilannetta.

Vesi ei jäätynyt edes Euroopan korkeimmalla huipulla

Normaalisti Alppien huipuilla on kesälläkin ollut niin kylmä, että vesi jäätyy noin 3500 metrin korkeudessa.

Tänä vuonna edes Euroopan korkeimmalla huipulla Mont Blancilla (4809 m) vesi ei ole jäätynyt, jäätymispiste on tutkijoiden mukaan ollut 400 metriä korkeammalla. Kolme pitkää hellejaksoa nosti kesällä lämpötilat jäätiköiden tuntumassa jopa 25 asteeseen. 

Alkukesästä Alpeille kulkeutui myös Saharan myrskyjen ilmaan nostattamaa hiekkapölyä, joka levittäytyi talven jälkeen vielä valkeille rinteille.

Iso osa jäätiköistä häviää 50 vuoden aikana

Tutkijoiden ennusteet jäätiköiden sulamisesta vaihtelevat.

Kun maailman ilmastopaneeli arvioi vuonna 2019, että Alppijäätiköt häviävät käytännössä lähes kokonaan seuraavien sadan vuoden aikana, ovat parin viime vuoden helteet ja ilmaston nopea lämpeneminen muuttaneet eurooppalaisten tutkijoiden arvioita paljon tiukemmaksi.

Baijerin tutkimusakatemian jäätikkötutkija Christoph Mayer arvioi Reutersin haastattelussa, että suurin osa Alppien yhteensä 3000 jäätiköstä häviää kokonaan 50 vuoden kuluessa.

– Muutama iso jäätikkö säilyy pidempään, mutta suurin osa jäätiköistä sulaa seuraavien 50 vuoden aikana. Saksan osalta tilanne on huonompi, sen suurimmatkin jäätiköt Schneeferner ja Höllentalferner häviävät 10–15 vuoden kuluessa.

Jäätiköiden sulaminen aiheuttaa kuivuutta

Sveitsiläinen jäätikkötutkija Romain Hugonnet on tutkijoista ehkä pessimistisin, hän toteaa haastattelussa, että tulevat sukupolvet eivät pääse enää nauttimaan Alpeista entiseen tapaan.

Jäätiköiden sulaminen johtaa myös ympäristön kuivumiseen.

– Jäätiköt ovat Alpeilla jo ennestään hyvin ohuita ja ne sulavat nopeasti. Jos tahti jatkuu nykyisellään, 80–90 prosenttia jäätiköistä menetetään vuoteen 2050 mennessä. Ensimmäistä kertaa Sveitsissäkin näkyisi kesällä vuorilla enää kiveä ja vihreää ruohikkoa, ei enää lumihuippuja.

Tutkijat ovat huolissaan myös suuren yleisön tietämättömyydestä jäätikköjen sulamisen suhteen. Sulamisvauhti on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Jäätiköt sulavat kaikkialla maailmassa

Usein jäätiköt ovat kaukana sieltä, missä suuret ihmismäärät asuvat. Pääosin niitä ihaillaan television luontodokumenteista.

Jäätiköt eivät sula yksin Euroopassa, sulamisvauhti on erityisen huolestuttavaa myös Alaskassa, Grönlannissa, Pohjois-Kanadassa ja Etelämantereella.

Myös Andien ja Himalajan jäätikköjen sulamisvauhti pelottaa monia. Aasian suurimpien jokien vesilähteet sijaitsevat vuorilla.

Sulaminen uhkaa 200 miljoonan ihmisen koteja

Tällä hetkellä jäätiköt menettävät keskimäärin neljä prosenttia massastaan joka vuosi.

Jäätiköiden vaikutus meriveden nousuun on noin viidennes, suurin vaikutus vedenpinnan nousemiseen on lämmön aiheuttamalla veden laajenemisella. 200 miljoonan ihmisen kodit ovat jäämässä veden alle tämän vuosisadan loppuun mennessä.

Heinäkuun alussa Italian Marmoladan alueella romahtanut jäätikkö aiheutti 11 retkeilijän kuoleman.

Jäätiköiden romahdukset tai talviset lumivyöryt eivät ole ainoita Alppialueen ongelmia. Viime vuosina lukuisia onnettomuuksia on aiheutunut myös rinteiden maanvyöryistä ja kallioiden lohkeamisista vaellus- tai kiipeilyreiteillä.

Lähjteet: Reuters, Nature

Viiden jälkeen -ohjelmassa nähdään tänään ilmastoon keskittyvä erikoislähetys, jossa haastatellaan muun muassa vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonia, ilmastoprofessori Petteri Taalasta ja ministeri Maria Ohisaloa. Katso ohjelma kello 16.58 alkaen MTV3-kanavalta ja MTV Katsomosta!