Älypuhelimen käyttö sekä monipuolistuu että lisääntyy. Puhelimesta on tullut luonnollinen kädenjatke arjessa. Mobiiliverkko-operaattori Elisan teettämässä Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee ainakin jonkinlaista riippuvuutta älypuhelimestaan.
Netissä surffaamisesta, sosiaalisen median käytöstä ja sähköpostien lähettämisestä kännykällä on tullut niin normaalia, että määrien ei tästä enää odoteta juuri kasvavan.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometrin mukaan vielä vuonna 2011 älypuhelimen omisti alle joka kolmas suomalainen, kun taas tämän vuoden toukokuussa älypuhelin löytyi jo yli 90 prosentilta 15–74-vuotiaista.
Nuoret viihtyvät puhelimellaan, ehkä liiaksikin
Suomalainen etsii ainakin tietoa, tarkistaa sähköpostit ja muut henkilökohtaiset tiedot puhelimellaan. Erityisesti nuoret käyttävät mobiililaitettaan myös viihtymiseen ja viestittelyyn somessa. Yksi heistä on Eeva Hituri.
– Melko paljon käytän aikaa kännykällä olemiseen, mutten kerralla pitkiä aikoja. Pääasiassa lähetän viestejä ja snäppejä ja katson kuvia Instagramista, kertoo Hituri.
Hänen mukaansa välillä tulee oltua puhelimella myös kavereiden kanssa aikaa viettäessa.
– Olisihan se mukavampi puhua kasvotusten. Yleensä jos tulee tylsää, ollaan kännykällä.
Tuomo Hituri tekee Hiturien perheessä poikkeuksen, sillä hänellä ei ole älypuhelinta. Vielä.
– Olen pärjännyt vanhalla puhelimellani hyvin. Jossain vaiheessa on varmaan pakko hankkia älypuhelin. Esimerkiksi kun hakee karttaa tai tietoa, älypuhelin olisi kätevä olla mukana.
Hänestä älypuhelimessa on hyvät puolensa, mutta siitä voi olla samalla haittaa sosiaalisiin suhteisiin.
– Varsinkin nuorilla seurustelutaito voi kärsiä.
Iitu Tanskanen on Tuomo Hiturin kanssa samoilla linjoilla.
– Lapset ja nuoret vähän vahingoittuvat siitä. Sosiaaliset taidot jäävät kehittymättä, kun älypuhelin on niin kiehtova.
Käytön säätelemisessä parantamisen varaa
MTV Uutisten haastattelemien kännykänkäyttäjien yleisin vastaus oli 'noin tunti', kun kysyttiin kännykällä oloon päivässä käytettyä aikaa.
Moni tarttuu puhelimeensa melko pian herättyään.
– Kyllä minä kahvit keitän ja aamupalan syön, mutta sitten jo katson työasiat puhelimelta, mutta en sitä ennen. Päivän mittaan ehtii olla puhelimella, jopa liikaa. Puhelin on minulle työväline, mutta täytän sillä turhan paljon myös tyhjää tilaa, kertoo Pekka Kotiranta.
Anna-Maija Ahonen saa älypuhelimesta hyötyä arkeensa, mutta osaa rajoittaa käyttöä.
– Itsehän sitä voi säädellä, miten puhelintaan käyttää. Se helpottaa elämää, muttei orjuuta.
Kännykkä pysyy usealla kädessä myös paikasta toiseen siirtyessä. Tuula Sysimies ei suostu tällaiseen järjestelyyn.
– Ihmettelen sitä, miksi sen pitäisi aina olla kädessä, mutta huomasin äskenkin, että minulle oli tullut tärkeä puhelu juuri silloin, kun kävelin kadulla ja kännykkä oli laukussa.
Kuvateksti:
Suurin älypuhelinten käyttäjäryhmä on yhä nuoret ja nuoret aikuiset, joista yli 90 prosentilla on älypuhelin käytössään.