Ampumahiihdon esi-isä oli nelimiehisjoukkueilla suoritettu sotilaspartiohiihto, joka esiintyi talviolympiakisoissa 1924, 1928, 1936 ja 1948. Suomi sijoittui kilpailussa joka kerralla toiseksi. Kyseessä katsottiin olevan epävirallinen kilpailu, jonka palkintoja ei laskettu mitalitilastoon. Vuonna 2006 KOK päätti kuitenkin tunnustaa Chamonix’ssa 1924 ohjelmaan kuuluneet sotilaspartiohiihdon ja curlingin virallisiksi olympiakilpailuiksi. Suomen mitalitiliin voitiin näin lisätä yksi hopea.
Henkilökohtaiseksi kilpailulajiksi hiihdon ja kivääriammunnan yhdistelmä kehittyi vasta 1950-luvulla. Lajin otti hallintaansa kansainvälinen viisiotteluliitto, joka risti sen ”kaksiotteluksi” (biathlon). Suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui termi ampumahiihto jo 1960-luvulle tultaessa. Oman kansainvälisen liittonsa (IBU) ampumahiihto sai vasta 1992.
Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kilpailut järjestettiin 1958. Olympiakisoihin laji tuli mukaan Squaw Valleyssa 1960. Aluksi kilpailtiin vain 20 km:n matkalla. Viesti lisättiin ohjelmaan 1968, pikamatka 10 km 1980. Ampumahiihdossa käytetty ase muutettiin vuonna 1978 sotilaskivääristä pienoiskivääriksi. Ampumamatka lyheni samalla 150:stä 50 metriin.
Naisten ampumahiihdon ensimmäiset MMkilpailut järjestettiin 1984. Olympiaohjelmaan naisten ampumahiihto tuli Albertvillen kisoissa 1992. Vuonna 2002 lajivalikoimaan lisättiin pikamatkan aika-eroilla starttaava takaa-ajo, Torinon kisoissa 2006 yhteislähtö.
Runsaasti kasvaneen lajivalikoiman ansiosta ampumahiihtäjät nousevat korkealle talviolympiakisojen mitalilistoilla. Norjan Ole Einar Björndalen teki historiaa 2002 voittamalla kaikki tarjolla olleet miesten 4 kultamitalia. Saksalaiset Ricco Gross ja Uschi Disl voittivat molemmat mitaleita viisissä peräkkäisissä kisoissa 1992–2006.
Ainoa sekä ampumahiihdossa että maastohiihdossa olympiamitaleita voittanut urheilija on venäläinen Anfisa Reztsova, joka saavutti ilman asetta viestikultaa ja hopeaa 1988, kiväärin kera kaksi kultaa ja yhden pronssin 1992–94. Suomen hiihtosankari Veikko Hakulinen osallistui ampumahiihtäjänä Innsbruckin kisoihin 1964 ja hiihtikin selvästi parasta vauhtia mutta ampui kuusi ohilaukausta sijoittuen 15:nneksi. Ole Einar Björndalen osallistui 2002 myös 30 km hiihtoon mutta jäi viidenneksi. Viestihopeaa ampumahiihdossa 1972 saavuttanut Mauri Röppänen jäi pienoiskiväärin täysottelussa täpärästi neljänneksi Moskovan kesäkisoissa 1980.
Suomen ampumahiihdon suuruudenvuodet sijoittuvat 1970-luvulle. Harri Eloranta voitti kuitenkin yllätyspronssia miesten pikamatkalla 1992, ja Ville Räikkönen teki saman tempun 1998. Suomen naisten ampumahiihtäjien paras olympiasaavutus on Mari Lampisen kahdeksas sija pikamatkalla Naganossa 1998. Torinon kisoihin 2006 osallistui vain yksi suomalainen ampumahiihtäjä. Paavo Puurunen otti kuitenkin yhteislähtökilpailussa hienosti neljännen sijan.
Suomen mitalit:
1960
H 20 km Antti Tyrväinen
1972
H 4 x 7,5 km Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen
1976
H 20 km Heikki Ikola
H 4 x 7,5 km Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola
1992
P 10 km M Harri Eloranta
1998
P 10 km M Ville Räikkönen
Lähde: Suomen Olympiakomitea