Kreikan uudessa suunnitelmassa maan talousuudistuksista on aineksia lainasopuun, arvioi OP:n seniorianalyytikko Timo Hirvonen. Hänen mukaansa ehdotus vaikuttaa ensi tietojen valossa melko järkevältä.
Hirvonen sanoo, että Kreikka näyttäisi nyt tulleen kiistassa jonkin verran vastaan.
– Se on rohkaiseva merkki. Tässä saattaa olla niitä elementtejä, joilla asioista pystyttäisiin sopimaan.
Kreikan hakema kolmivuotinen sopimus olisi Hirvosen mielestä sopiva ajanjakso. Samoin lisälainapaketti olisi sen suuruinen "kuin Kreikka nyt tarvitseekin".
Myönteistä on analyytikon mukaan myös se, että Kreikka pyrkii jo tänä vuonna taseeseen, joka olisi ylijäämäinen ennen korkomenoja.
Hirvosen mukaan on hyvä, että Kreikan lainaohjelman neuvottelujen ainakin tällä tietoa viimeinen takaraja on edessä jo sunnuntaina.
Yritys estää euroero
Aktian pääekonomisti Anssi Rantala näkee myös uuden suunnitelman vastaantulona velkojien aiempiin esityksiin. Siinä on Rantalan mukaan paljon elementtejä, joita velkojat ovat jo esittäneet neuvottelujen kuluessa.
– Uusi esitys on Kreikan puolelta selvästi aito yritys estää euroero. Kreikka on yrittänyt tulla niin paljon vastaan kuin sisäpoliittisesti on mahdollista, Rantala sanoo.
– Tässä on selvästi uudenlaista kiireen tajua Kreikan puolelta.
Pääekonomisti nostaa esille Kreikan suunnitelmasta arvonlisäverojen korotukset, suuremman leikkauksen puolustusmenoihin sekä julkisen talouden ylijäämätavoitteet. Ne ovat asioita, joita velkojat ovat ajaneet.
Rantala kuitenkin uskoo, että tasapainoiseen ratkaisupakettiin tarvitaan uusien sopeutustoimien ja lähivuosien lisärahan lisäksi velkajärjestelyä.
– Velkajärjestelystä pitää sopia nyt, ja varmasti se on neuvottelupöydässä. Esimerkiksi pidennetäänkö olemassa olevien hätälainojen maksuaikaa parillakymmenellä vuodella.
Ekonomisti myöntää, että velkajärjestely on monelle maalle neuvottelujen vaikein pala.