Annimari Korte säikäytti keskeytyksellä – Reetta Hurskeen tuloskunnon ratkaisuhetket käsillä: "Välttämättä mitään ei ole menetetty"

1:00img
Annimari Korte jätti juoksunsa kesken Espoossa. Aituri kertoi MTV Urheilulle tilanteestaan kyyneleet silmissään.
Julkaistu 09.06.2022 13:16
Toimittajan kuva
Antti Rämänen

antti.ramanen@mtv.fi

Takareisioperaation jälkeen paluuta kilpakentille tekevän aitajuoksija Annimari Kortteen keskeytys Espoon gp-kisan finaalijuoksussa tuo lisää epävarmuutta vahvan suomalaislajin EM-kisakauteen. C Moren yleisurheiluasiantuntija Mika Järvinen ei vielä heittäisi toivoa menemään loppukesän tuloskunnon suhteen.

LUE MYÖS: Suomen seiväsnaiset tarjoilivat mielettömän kilpailun Espoossa

Korte kertoi keskiviikon juoksunsa jälkeen jalan pettäneen alta heti juoksun alusta lähtien. Hän ei vielä tuoreeltaan osannut sanoa, kuinka pahasta ongelmasta oli kyse. 100 metrin aitajuoksun alkuerien tulos 13,25 jäi sekin kauas urheilijan omista odotuksista.

Kun vielä Nooralotta Neziri on Suomen vahvasta kolmikosta kärsinyt kantapäävammasta, tilanne ei EM-kisakaudella ole lupaava. Neziri jäi pois Espoon kisoista koronavirustartunnan takia. Reetta Hurske on sen sijaan juossut tasaisesti 12,9-alkuisia aikoja.

C Moren yleisurheiluasiantuntija Mika Järvinen pitää Kortteen ja Nezirin kannalta hyvänä, että Münchenin EM-kisat ovat tänä vuonna kilpailukalenterin loppupäässä elokuussa. Yhdysvaltain Eugenessa heinäkuussa kisattavat MM-kilpailut ovat puolestaan sivutavoite monille suomalaisurheilijoille.

– EM-kisoja ajatellen välttämättä mitään ei ole menetetty. En halua olla pessimisti tai ennustaja, mutta jos MM-kisoja ajatellaan, niin jos noin viiden viikon päästä pitäisi juosta elämänsä kovinta vauhtia, niin se on hyvin epätodennäköistä kummankaan kohdalla, Järvinen toteaa.

Korte kävi viime kauden lopussa isossa leikkauksessa, jossa operoitiin hänen molemmat takareitensä. Tällaisen käsittelyn jälkeen urheilija on takuulla herkkä kaikille tuntemuksille, vaikka aituri itse sanoi pystyvänsä yleensä sentään juoksemaan kisan loppuun pienistä välittämättä.

– Siihen osaa vain Annimari itse vastata, että kuinka paljon siinä oli henkistä puolta mukana. Säikäyttikö se niin paljon, että sen takia tuli keskeytys, jota se ei ehkä aikaisemmin olisi aiheuttanut, vaan vähän huonomman juoksun? Järvinen pohtii.

Reetta Hurskeella edessä kaksi tärkeää kisaa

Kovasta aiturikolmikosta Reetta Hurske on ollut vahvassa alkukauden vireessä. Kolme kertaa alle 13 sekunnin juossut tamperelainen jäi viime sunnuntaina Puolassa kovassa vastatuulessa aikaan 13,04, mutta pyrkii jatkamaan tuloskehitystään jo tänään Slovakiassa.

Tiistaina edessä on Turun Paavo Nurmi -kisojen kovatasoinen kisa, jossa ovat suomalaisnimien lisäksi mukana muun muassa 12,51 tällä kaudella juossut jamaikalainen Britany Anderson, 12,58 aitonut Nigerian Tobi Amusan sekä Euroopan ykköstykki Nadine Visser, jonka kauden paras noteeraus on toistaiseksi vaatimaton 12,95.

LUE MYÖS: Reetta Hurske hurjassa vireessä – seuraava tavoite siintää jo silmissä: "Pitää tulla kesäkuussa"

Hurske on juossut koko uransa parasta alkukautta, mutta Järvinen ei anna ensimmäisille tuloksille liikaa painoarvoa ottaen huomioon, että tuloskunto oli kova myös hallikaudella.

– Se on hyvä, että tasainen 12,9:n suorittaminen on löytynyt nyt jo alkukaudesta, eikä sitä 13 sekunnin alittamista tarvitse hakea, Järvinen aloittaa.

– Hurskeen kohdalla tilanne on se, että oikeasti täytyy löytyä 12,7-alkuinen vauhti, jos aikoo (arvokisoissa) menestyä. Varmalla 12,9-tuloksella pääsee kyllä välieriin MM-kisoissa, mutta jos aiot haaveillakaan finaaliin menosta, niin sitten pitää olla oikeasti ennätyksen tuntumassa. Siihen on kuitenkin matkaa aika paljon tällä hetkellä.

– 12,8-alkuinen aika pitäisi nyt tulla seuraavan kahden juoksun aikana. Vaikka erot tuntuvat pieniltä, niin sitten kun taso löytyy, siitä ei lähde enää kuin sadasosia tai ihan huippujuoksulla kymmenys kerrallaan, Järvinen muistuttaa.

Eugenen MM-kisojen tulosraja on 12,84. Hurskeen ennätys on kolmen vuoden takaa oleva 12,78, mutta myös huippukauden 2019 kärkijuoksujen keskiarvo oli kaukana ennätyslukemista, noin 12,9 tasolla.

Katseet toki ovat Hurskeenkin kohdalla EM-kisoissa, joissa oman ennätyksen lähelle juokseminen riittäisi todennäköisesti finaalipaikkaan.

– MM-kisoista hyviä kokemusta, vauhtia ja harjoituksia kohti EM-kilpailuita. Ja EM-kisoissa sitten hänenkin pitäisi olla parhaassa kunnossaan, Järvinen linjaa.

Tuoreimmat aiheesta

Yleisurheilu