EU-parlamentissa äänestetään tänään metsien hiilinieluista. Kiistan ytimessä on se, lasketaanko metsät hiilinieluiksi vai päästölähteeksi eli siitä, sitovatko metsät ilman hiilidioksidia vai ovatko ne hiilidioksidin lähde.
Suomessa hiilidioksidipäästöjen laskentasääntöjen mahdollinen tiukentaminen hirvittää teollisuutta ja monia poliittisia päättäjiä, sillä metsänhakkuita ollaan lähivuosina lisäämässä tuntuvasti. Ympäristöjärjestöt ja -tutkijat puolestaan ovat huolissaan metsien lisähakkuiden vaikutuksista ilmastoon.
2:07
Asia on hankala ja näkökulma siihen riippuu siitä, keneltä kysytään. MTV Uutiset kysyi asiaa meteorologian akatemiaprofessori Timo Vesalalta, joka on ollut mukana kirjoittamassa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteellistä osaa.
Vesalan päätutkimusaiheita ovat hiilen ja veden kierto ilmakehän ja erilaisten ekosysteemien välillä mukaan lukien metsät.
Miten metsä voi olla sekä hiilinielu että päästölähde, akatemiaprofessori Timo Vesala?
Se riippuu metsän iästä. Kasvava metsä on selvästi kokonaisuutena nettonielu eli se imee hiiltä enemmän kuin tuottaa sitä. Satoja vuosia vanhat metsät ovat kokonaisuutena pieniä nieluja tai pieniä lähteitä. Jollekin alueelle metsää voi osua vaikka myrskytuhoja tai metsäpalo ja silloin se alue muuttuu kertaheitolla hiilen lähteeksi.
Suomessa kasvava metsä on selkeästi hiilinielu kesällä kun aurinko paistaa. Mutta sama metsä on hiilen lähde kesäöisin ja talviaikaan.
Miksi?
Kaikkien elävien olentojen elintoimintojen sivutuotteena syntyy hiilidioksidia ja sitä me hengitämme ulos. Kasvit tekevät sitä myös.
Se kuulostaa ihmeelliseltä, koska kasvithan rakastavat hiilidioksidia. Ne ottavat sitä sisäänsä ja rakentavat siitä itselleen sokeria ja muita aineita. Mutta kasvien elintoiminnot toimivat silloinkin kun ne eivät yhteytä, esimerkiksi yöaikaan, ja sivutuotteena ulos pääse hiilidioksidia. Siinä mielessä kasvit ovat hyvin samankaltaisia kuin ihmiset ja eläimet.
Kesäöinä kasvavat metsät voivat olla isojakin hiilidioksidin lähteitä, kun puut henkivät ulos hiilidioksidia. Talvella nämä prosessit ovat kylmän takia paljon matalammalla tasolla eivätkä metsien hiilidioksidipäästöt ole talviaikaan yhtä isoja kuin kesäöin. Mutta ne ovat kuitenkin havaittavissa.
Miksi kasvava puu on hiilinielu ja kuollut puu hiililähde?
Kun puu kasvaa, se tekee rakennusaineensa ja kaiken tarvitsemansa hiilidioksidista, joka on ilmakehän kaasu. Puut ottavat hiilidioksidia sisäänsä lehtien tai neulasten kautta.
Jos puu on kuollut, sen elintoiminnot eivät enää toimi ja se alkaa maatua. Maatuminen taas tapahtuu niin, että muun muassa mikrobit ja sienet syövät puuta, mistä vapautuu sivutuotteena hiilidioksidia. Pehmeät lehdet katoavat aika äkkiä ja siitä vapautuu myös nopeasti hiilidioksidia ilmakehään. Järeän tukin tai kannon maatuminen taas on paljon hitaampaa, ja hiilidioksidiakin vapautuu siksi hitaammin.
Mitä enemmän metsä sitoo hiilidioksidia, sen parempi tilanne on ilmaston kannalta. Hiilidioksidi, jota puut käyttävät rakennusaineena, on se kaikkein tärkein kasvihuonekaasu, johon ihmistoiminta suoraan vaikuttaa.
Mikä merkitys on metsän määrällä?
Suomessa esimerkiksi ei voida hirveästi vaikuttaa metsän kokonaispinta-alaan. Sen sijaan iso vaikutus on sillä, minkä ikäistä puuta metsissä on ja siihen pystytään tietysti vaikuttamaan. Metsän ikä taas vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuri metsän hiilennielemiskyky on.
Mitä tarkoitetaan metsän iällä?
Metsän iällä tarkoitetaan metsän rakennetta. Metsässähän voi olla tietyn ikäisiä puita ja puita voi olla esimerkiksi hehtaarin alueella joko vähän tai paljon. Ja metsäksi mielletään myös avohakkuu, jolloin puita ei ole ollenkaan.
Metsän rakenne ja ikä vaikuttavat dramaattisesti siihen, kuinka paljon se pystyy sitomaan hiilidioksidia ja näihin asioihin pystymme vaikuttamaan hyvin paljon. Hiilinielun ja ilmaston kannalta hyvä ikä metsälle on 50-100 vuotta, vaikkakin hiilivarasto on vielä suurempi vanhemmissa metsissä.
Miksi metsien hiilinielua on tärkeää pohtia nyt?
Minä ja kaltaiseni tutkijat olemme huolissamme siitä, että ilmastonmuutokseen pitäisi reagoida lähivuosikymmeninä reippaasti vähentämällä hiilidioksidipäästöjä. Siinä sivussa tulisi myös pitää yllä mahdollisimman isoja hiilinieluja tai jopa kasvattaa niitä.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Lämpötilan nousu on sopimuksessa rajattu selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Kansainvälinen sopimus hyväksyttiin Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015.
Kesäkuussa presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen jättäytyvän ilmastosopimuksen ulkopuolelle.
Tämä huoli on sopusoinnussa myös Pariisin sopimuksen kanssa, jossa lyötiin lukkoon tietyt suuntaviivat ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Silloin painotus on nimenomaan lähitulevaisuudessa.
Meidän valitsemamme lyhyt aikajänne ei myöskään ole millään tavalla järjetön, jos ottaa huomioon ilmastonmuutoksen etenemisvauhdin eli sen, että päästöjä ei ole kovin tehokkaasti saatu pienennettyä.
Mitä tapahtuu, jos Suomen metsiä käytetään lisää?
Metsien käytön lisääntymisestä seuraa joksikin aikaa myös hiilidioksidin sitomiskyvyn pieneneminen.
Pohjoisessa ja Suomessa sen palautuminen vie aika kauan, koska puiden kasvu on aika hidasta. Lyhyellä aikavälillä metsien käytön lisääminen vertautuu hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen.
Päästöjen ei tarvitse edes olla suoria, vaan riittää, että nielu pienenee, jolloin ilmakehässä on enemmän hiilidioksidia. Tämä vaikutus kestäisi vuosikymmeniä eikä se sovi esimerkiksi Pariisin ilmastotavoitteeseen.
Mikä on Suomen metsien tilanne nyt?
Suomen metsät ovat melko isoja hiilinieluja, koska ne on pidetty käytöllä ja hoidolla sellaisessa iässä, että ne kasvavat hyvin.
Tilanne olisi vielä parempi, jos metsien annettaisiin vanhentua jonkin verran tai niitä ei käytettäisi yhtä paljon kuin nyt. Silloin ne olisivat vähän pienempi hiilinielu, koska ne eivät kasvaisi yhtä nopeasti, mutta hiili olisi metsässä varastossa ja sitä kautta poissa ilmakehästä.
Vaikka Suomen metsät ovat tällä hetkellä hiilinieluja, hiili myös kiertää takaisin nopeasti: Hiilidioksidi menee äkkiä puihin tai metsiin, joista se myös äkkiä käytöllä poistetaan.
Lisäksi puuta jalostettaessa iso osa tuotteista on sellaisia, että niistä myös hiilidioksidi vapautuu nopeasti ilmakehään, josta se sitten taas palautuu metsään. Kierto on hyvin nopeaa verrattuna käyttämättömään metsään, jossa hiiltä olisikin varastossa enemmän.
Mistä nykyinen hiiliongelma tulee?
Se tulee siitä, että Suomessa suunnitellaan metsien huomattavaa lisäkäyttöä. Sen lisäksi puusta valmistettavat lopputuotteet ovat enimmäkseen sellaisia, joista hiilidioksidia vapautuu nopeasti ilmakehään.
Metsien lisäkäyttö aiheuttaisi moniksi vuosikymmeniksi sellaisen tilanteen, että hiilidioksidia olisi ilmakehässä enemmän kuin nyt, puhumattakaan siitä, että metsän käyttöä vähennettäisiin.
Mitkä ovat hiilidioksidin kannalta hyviä ja huonoja jalostustuotteita?
Huonoja ovat sellu ja paperi, eivätkä biopolttoaineidenkaan ilmastovaikutus ja hiilijalanjälki ole niin hyvät kuin yleisesti annetaan ymmärtää.
Puurakentamista sen sijaan kannattaisi suosia ja puusta voitaisiin tehdä isompiakin taloja. Hirret esimerkiksi pitävät hiilidioksidia varastossa pitkään, jolloin se on myös poissa ilmakehästä.
Miksi metsistä halutaan kaataa lisää puuta?
Siinä painaa tietysti talous. Metsät ovat iso talouden kulmakivi ja katsotaan, että metsien lisäkäytöllä saada lisää hyvinvointia Suomeen.
Mitä pitäisi tehdä?
Ilmaston kannalta olisi järkevää, että metsien käyttö pidettäisiin nykyisellä tasolla. Se on jo ikään kuin jonkinlainen kompromissi.
Jos tiukasti ajateltaisiin pelkkää ilmastoa, silloin metsien käyttöä pitäisi pikemminkin vähentää ja vähennykset tulisi painottaa nimenomaan lähivuosikymmeniin. Mutta se olisi jo aika tiukka kannanotto.
Suomessa ei ole poliittista tahtotilaa pitää metsien käyttöä edes nykyisellä tasolla vaan sitä haluttaisiin lisätä.
Mikä on paras realistinen tulos, jonka voit kuvitella?
Minulle metsäkeskustelu Suomessa näyttäytyy sellaisena, että tässä asiassa eivät paina mitkään muut kuin talous ja työllisyys ja niihin liittyvät asiat.
Pahinta on, että unohdetaan ilmastovaikutukset ja yritetään mennä sieltä, missä aita on matalin ja se, että rima myös yritetään laittaa mahdollisimman alas. Yritetään päästä kaikista ilmastovelvoitteista mahdollisimman helpolla.
Realistisesti toivoisin, että laskentasäännöstä seuraisi se, että alettaisiin vakavasti harkita, onko Suomen metsien lisäkäyttö järkevää. Toivoisin, että todettaisiin, että se ei olekaan kannattavaa. Se olisi hyvä asia ilmaston kannalta.
Onko vielä jotain tärkeää?
Lisähakkuiden kannattajat tuijottavat tilannetta yksittäisinä mittaushetkinä, vaikka nyt ja vuonna 2050, mutta päätelmiä ja analyysejä ei voida tehdä pelkästään yksittäisten vuosien perusteella. Tällöin jää huomaamatta olennaisin, koska silloin unohdetaan, että metsien lisäkäytöllä tehdään ilmakehään päästöjä myös näiden ajankohtien välissä.
Ei auta, jos vuonna 2050 hiilinielu on palautunut samalle tasolle kuin nyt, jos näiden vuosien välissä ilmakehään on päässyt hakkuiden seurauksena enemmän hiilidioksidia kuin mitä metsät ovat nielleet.
Tilanne on aidosti hiilineutraali vasta, jos esimerkiksi metsien lisäkasvu on sitonut ylimääräisen hiilen ajalta, jolloin ilmakehään pääsi enemmän hiilidioksidia metsien lisäkäytön johdosta.
Esimerkiksi ympäristöministeri Tiilikainen on sanonut, että vaikka Suomen metsien käyttöä nyt lisättäisiin, metsien nielu olisi malliennusteiden mukaan silti vuosisadan puoliväliin mennessä samalla tasolla kuin nykyään ja tilanne olisi hiilineutraali. Tämä voi olla tottakin, en ota siihen kantaa, mutta siinä ohitetaan kokonaan yksi asia joka on se, mitä tapahtuu näiden ajanjaksojen välissä olevien vuosikymmenten aikana.