Ikääntyessä ihmisen kyky käsitellä hiilihydraatteja heikkenee, ja siksi hiilihydraattien määrää pitäisi rajoittaa viidenkympin rajapyykin jälkeen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii etenkin diabeetikoille, sillä se toimii sokeritaudin hoitokeinona. Rasvat ovat toinen tärkeä huomion kohde: luonnonrasvat eivät nosta kolesterolia. Antti Heikkilän mukaan ikääntyvien ihmisten kolesterolin hoito on turhaa.
– Oliiviöljy poikkeaa rypsiöljystä oleellisella tavalla. Sitten on kookosrasva, jonka rasvat ovat niin sanottuja MCFA-rasvoja eli keskipitkäketjuisia rasvahappoja. Elimistö voi käyttää voita, oliiviöljyä ja kookosrasvaa suoraan polttoaineena ilman muokkausta, Antti Heikkilä kertoo.
Heikkilä haluaa painottaa, ettei mitkään edellä mainituista rasvoista nosta kolesterolia.
– Ikääntyvien ihmisten kolesterolin hoito on täysin turhaa, mihin myös monet tutkimukset viittaavat. Miksi sitten asian suhteen hössötetään, siihen en osaa sanoa mitään.
Heikkilän suositteleman vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen on helppoa. Ravinnon kalorimääriä ei tarvitse laskea, vaan ainoastaan hiilihydraattien määrä huomioidaan.
– 1900-luvun alusta lähtien Keski-Euroopassa opittiin hoitamaan diabetesta menestyksekkäästi rajoittamalla ravinnon hiilihydraatteja. Tuolloin havaittiin, että jos hiilihydraattien kokonaismäärä ei ylitä 70 grammaa vuorokaudessa, niin dieetti toimii. Saman olen todennut itsekin, Heikkilä toteaa.
Vähemmän perunoita, viljoja ja riisiä
Vaikka ei sairastaisikaan diabetesta, Heikkilän mukaan hiilihydraatteja kannattaa silti rajoittaa. Käytännössä lihan ja rasvojen hiilihydraattipitoisuus on nolla, kun taas kasvimaailman hiilihydraattipitoisuudet vaihtelevat.
Esimerkiksi kaalin hiilihydraattipitoisuus on kaksi grammaa sadassa grammassa, kun taas tärkkelyspitoisen perunan hiilihydraattimäärä on huomattavasti suurempi. Perunan lisäksi viljojen ja riisin syömisen rajoittaminen vähentää olennaisella tavalla
hiilihydraattikuormitusta
– Hiilihydraattien rajoitus on ainoa keino estää ja hoitaa II -tyypin diabetesta. Hiilihydraatit nostavat veren insuliinipitoisuuksia. Insuliini on hyvin haitallinen aine, joka altistaa muun muassa syövälle ja sydäntaudeille. Insuliini lihottaa ja myös nopeuttaa vanhenemisprosesseja, Heikkilä luettelee.
Proteiiniakaan ei tulisi nauttia liikaa. Sopiva määrä on noin yksi gramma jokaista painokiloa kohti. Elimistö ei kykene varastoimaan ylimääräistä proteiinia, vaan se muuttuu sokeriksi. Siksi vähähiilihydraattisessa dieetissä ei kannata syödä liikaa proteiiniakaan.
– Proteiineista pelotellaan, että ne aiheuttaisivat munuaisvaurioita. Se ei pidä paikkaansa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vähähiilihydraattinen dieetti parantaa munuaisten toimintaa myös diabeetikoilla.
Vältä aromisuolaa!
Antti Heikkilä muistuttaa, että ruuanlaitto on tärkein asia, mitä ihminen voi tehdä oman terveytensä eteen. Ruokailun ei pitäisi olla pelkkää mahan täyttämistä, sillä ruoan laatuun on kiinnitettävä huomiota.
– On nähtävä vaivaa, sillä kaikki valmiiksi tehty on aina huonompaa kuin itse tehty pelkästään ravinneaineiden kannalta katsoen.
Lisäaineet ovat Heikkilän mukaan huomionarvoinen asia. Ikääntyessä ihmisen veriaivoestejärjestelmä heikkenee. Järjestelmän tehtävä on säädellä aineiden pääsy verenkierrosta aivoihin.
– Heikkenemisen myötä monet myrkylliset aineet läpäisevät esteen ja vahingoittavat aivoja. Tavallisin tällainen aine on glutamaatti, aromisuolaksi kutsuttu aine, jonka koodi on E620.