Kuluvan vaalikauden jälkeen tarvitaan koulutuksen ja tieteen kunnianpalautuksen lisäksi myös sopimisen ja yhteistyön kunnianpalautus. Sillä tavalla varmistetaan, että suomalaisten ihmeiden sarja jatkuu, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kirjoittaa MTV:n nettikolumnissaan.
Eilen me suomalaiset juhlimme itsenäisyyspäivää. Nostimme siniristilipun salkoon, sytytimme kynttilät ja juhlimme kukin tavallamme. Osa kävi omaistensa haudoilla tai vietti perheen kanssa vapaapäivää.
Osa katsoi Tuntemattoman sotilaan, osa seurasi Linnan juhlia. Itsenäisyyttä kannattaakin juhlia, sillä itsenäisyys ja sen mukana tuomat hyvinvointi, tasa-arvo ja vapaus eivät ole tulleet ilmaiseksi.
Suomen itsenäisyyttä on usein kuvattu ihmeeksi. Siksi itsenäisyyspäivän tienoilla on hyvä pysähtyä miettimään, mitä muita ihmeitä olemme saaneet aikaan tässä maassa. Oikeastaan pitäisi puhua ihmeiden sarjasta, sillä ihmeitä Suomessa riittää, pieniä ja suuria. Yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta peruskouluun, Nokiaan ja Slushiin.
Kauaskantoinen ratkaisu kantoi hedelmää
Ajattelin mainita kaksi asiaa, jotka ovat mahdollistaneet paljon – niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Ensimmäinen on suomalainen osaaminen.
Suomi ei ole aina ollut menestyvä ja vauras maa. Suomi ei ole aina ollut osaava ja koulutettu kansakunta. Mutta 1960-luvulla köyhä kansakunta teki kauaskantoisen ja viisaan valinnan tekemällä päätöksen peruskoulusta, joka takaisi jokaiselle suomalaiselle lapselle laadukkaan ja tasa-arvoisen koulun.
Suomi ei kylpenyt rahassa, mutta suurin osa päättäjistä – poislukien menneisyyteen tuijottanut oikeisto – ymmärsi, että vielä kalliimmaksi tulisi jättää uudistus tekemättä.
Toisin sanoen: Suomella ei ollut varaa olla investoimatta tulevaisuuteen. Kuten nyt tiedämme, tuo yksittäinen päätös on merkittävällä tavalla mahdollistanut Suomen ainutlaatuisen menestystarinan.
Nykypäivänä peruskoulua kutsuttaisiin strategiseksi valinnaksi tai megaluokan investoinniksi. Näitä molempia peruskoulu oli ja on, mutta yksilölle peruskoulu antoi vapautta ja mahdollisuuksia kehittyä, saada tietoa ja kasvattaa osaamistaan.
Suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle peruskoulu on tarkoittanut kasvua ja menestystä. Peruskoulu itsessään on ihme ja se on mahdollistanut lukuisia muita ihmeitä.
Suomen menestys on perustunut siihen, että osaamistaso nousee jatkuvasti. Siihen, että seuraava sukupolvi on korkeammin ja paremmin koulutettu kuin edellinen. Tämä kehitys on pysähtynyt.
Se, että keskusta ja kokoomus pettivät koulutuslupauksensa ja leikkaavat miljardeja osaamisesta, huonontaa tilannetta ja synnyttää osaamisvelkaa.
Käänne on mahdollinen, jos on poliittista tahtoa ja jos halutaan tehdä tulevaisuusinvestointeja. SDP on sitoutunut siihen, että osaamisvelka muutetaan osaamispoluksi.
Emmekä ole vain sitoutuneita, vaan meillä on siihen myös konkreettiset toimenpiteet, joilla jokaisen suomalaisen osaamista parannetaan ja Suomen osaamistasoa nostetaan merkittävästi. Osaamispolku 2030 on sarja tulevaisuusinvestointeja ja -uudistuksia aina varhaiskasvatuksesta maksuttomaan toisen asteen koulutukseen ja tieteen kunnianpalautuksesta elinikäiseen oppimiseen.
Suomessa asioista sovitaan
Osaamisen rinnalla toinen aivan keskeinen Suomen menestystekijä on ollut kyky sopia ja neuvotella. Olemme menestyneet, sillä Suomessa on voitu neuvotella ja sopia myös vaikeista asioista.
Työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ymmärtäneet, että sopimisen ja sanelun välillä on suuri ero – niin toimintatavoissa kuin tuloksissakin.
SDP katsoo myös työelämän suhteen tulevaisuuteen. Haluamme uudistaa, kehittää ja parantaa suomalaista työelämää. Haluamme uudistaa perhevapaat, jotta naisilla ja miehillä on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua perhe- ja työelämään. Haluamme panostaa voimakkaasti palkkatasa-arvoon.
Me kannatamme yleissitovia työehtosopimuksia, joilla turvataan työelämän reilut pelisäännöt. Kannatamme lainsäädäntöä, jolla suojellaan ja parannetaan työntekijöiden asemaa. Se ei ole ristiriidassa yritysten menestyksen kanssa vaan päinvastoin.
Olen vieraillut kuluneen vuoden aikana kymmenillä työpaikoilla tavaten yritysten omistajia ja johtoa ja työntekijöitä. Työnantajien viesti on selvä: työntekijät ovat yritysten tärkein voimavara.
Vastakkainasettelu, jota jotkut yrittävät lietsoa lehtien palstoilla ei ole arkipäivää suomalaisissa yrityksissä ja työpaikoilla. Toki poikkeuksia on, mutta siinäkin kuvaan astuu sopiminen ja neuvottelu. Siinä me suomalaiset olemme hyviä. Ihmeellisen hyviä.
Tuleeko yhdeksäs ihme?
Suomalaista hyvinvointivaltiota on kutsuttu maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Se on hyvä kuvaus, vaikka tosiasia on se, että hyvinvointivaltio luotiin selkeällä tulevaisuusvisiolla, uudistuksilla, sopimisella ja yhteistyöllä. Näistä asioista meidän on pidettävä kiinni.
Meidän pitää olla ylpeitä saavutuksistamme, mutta liiallisen tyytyväisyyden sijaan katseemme on oltava tulevaisuudessa. Poliitikkojen tehtävä on mahdollistaa, parantaa, kehittää ja uudistaa yhteiskuntaa niin, että kaikki pysyvät mukana.
Suomessa on kyetty ihmeisiin, sillä olemme uskoneet, että vastaus yhteisiin ongelmiin on demokratia. Demokraattisin keinoin olemme uudistaneet Suomea niin, että huomenna on paremmin kuin tänään. Samalla tavalla nyt on oltava rohkeutta uudistaa, jotta 2030-luvun Suomi on parempi kuin 2010-luvun Suomi.
Kuluvan vaalikauden jälkeen tarvitaan koulutuksen ja tieteen kunnianpalautuksen lisäksi myös sopimisen ja yhteistyön kunnianpalautus. Sillä tavalla varmistetaan, että suomalaisten ihmeiden sarja jatkuu.
Kun investoimme osaamiseen ja kun arvostamme sopimista ja yhteistyötä, suomalaisten ihmeiden sarja saa varmasti jatkoa. Ja kuka tietää – jos ja kun suomalainen hyvinvointivaltio on "maailman kahdeksas ihme" – ehkä joku suomalainen innovoi, kehittää ja tekee lähitulevaisuudessa jotain, jota kutsutaan maailman yhdeksänneksi ihmeeksi.
Jos nyt pitäisi arvata, se liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ratkaisuun. Meillä nimittäin on siihen kykyä, osaamista ja mahdollisuus.