Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kommentoi Facebookissa uutisointia hänen asumisjärjestelyistään.
Muun muassa MTV Uutiset lainasi tänään Iltalehden uutista, jonka mukaan Arhinmäki on asunut vuodesta 2004 lähtien valtion korkotuella rahoitetussa osaomistusasunnossa Itä-Helsingissä.
Asukkaiden valinta perustuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ohjeistukseen, jolla pyritään muun muassa sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen, jota arvioidaan hakijan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella.
Arhinmäen mukaan juttu antaa monella tavalla väärän kuvan hänen perheensä asumisesta.
– Ensinnäkin olemme asuneet samassa osaomistustalossa yli kymmenen vuotta. Minusta on vain hyvä asia, etteivät kansanedustajat muuta pois tavallisten ihmisten taloista, kun tulevat valituksi kansanedustajaksi.
Arhinmäki pohtii myös kysymystä siitä, miksi he eivät myyneet asuntoaan ja muuttaneet vapaarahoitteiseen asuntoon, kun hänet valittiin kansanedustajaksi.
– Meille asuminen on koti ja yhteisö. Meillä on kotitalossa mahtava yhteisö, paljon tuttuja naapureita. Jos meidät olisi pakotettu muuttamaan osaomistusasunnostamme, olisimme menettäneet nykyisen kotimme ja talon yhteisön, hän sanoo.
Hänen mukaansa kirjoittelussa sekoitetaan vuokra-asuminen ja osaomistusasuminen. Arhinmäki arvelee, että osaomistusasuminen on liian kallista monille pienituloisille.
– Maksoimme nykyisestä asunnostamme 183 000 euroa ja maksamme siitä vuokraa yli 1000 euroa kuukaudessa sisältäen yhtiövastikkeen, rahoitusvastikkeen ja vesimaksun, hän kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
Osaomistusasunto muuttuu Hitas-omistusasunnoksi 20 vuotta rakentamisen jälkeen. Silloin he maksavat Arhinmäen mukaan vielä 70 000 euroa lisää.
– Jos ajatellaan puhtaasti talouden kannalta, voisi olla kannattavampaa asua vapaarahoitteisessa talossa. Nimittäin asuntolainojen koroista saa verovähennyksen. Kun me maksamme lainan lyhennystä joka kuukausi osana vuokraa, emme saa näitä vähennyksiä, hän sanoo.
Kun osaomistustalo muuttuu Hitas-taloksi, omistajat ovat hintasäännöstelyn piirissä, jolloin asunnon hinta on Arhinmäen mukaan todennäköisesti alhaisempi kuin vastaavan asunnon arvo olisi vapailla markkinoilla.
– Mutta meille asuminen ei ole kysymys taloudellisen hyödyn maksimoinnista vaan omasta kodista ja yhteisöstä, Arhinmäki kirjoittaa.