Asekauppias: Onneksi Suomessa asekeräilijät eivät ole hölmöilleet

Aseiden keräily on tarkan lainsäädännön alaista toimintaa.
Aseiden keräily on tarkan lainsäädännön alaista toimintaa.
Julkaistu 20.04.2011 14:00(Päivitetty 20.04.2011 15:10)

Aseiden kerääminen on Suomessa tarkan lainsäädännön alaista toimintaa. Asekauppias P.J. Virtanen muistuttaa, että tiukka lainsäädäntö on tehty turvallisuuden takaamiseksi.

Asekeräilijäksi ei ryhdytä sormia napsauttamalla. Ensimmäinen virallinen askel on anoa Poliisihallitukselta niin sanottua asekeräilijästatusta.

Anomuksessa tulee selvittää henkilötietojen ohessa monia käytännön asioita, kuten mitä aikoo kerätä ja missä säilyttää tulevaa kokoelmaa.

− Poliisihallitukselle pitää myös selvittää oma asetuntemus. Poliisi tarkastaa säilytystilat ja antaa lopulta todistukset. Se on hyvin valvottua hommaa.

− Kun asekeräilijästatus lopulta annetaan, siinä määritellään tarkasti, mitä aseita kyseinen keräilijä voi kerätä, P.J. Virtanen kertoo.

Monipuolista keräilyä

Asekeräily jakautuu useaan kategoriaan. Osa kerää niin sanottuja lupavapaita aseita. Määritelmä koskee ennen vuotta 1890 valmistettuja mustaruutiaseita, sillä ehdolla ettei niillä ammuta. Ampuminen vaatii luvan.

Oman ryhmänsä muodostavat muun muassa ensimmäisen ja toisen maailmansodan aseet sekä nykyajan aseet. Jotkut keräävät aseita tarkastellakseen niiden teknillisiä ominaisuuksia.

− Yksi kategoria, jota minä en kauppiaana hyväksy, on että niitä kerätään ja myydään. Kun menee asemessuille, siellä on paljon yksityisiä myyjiä, Virtanen mainitsee.

Itse aseet jaetaan neljään toimintakoodiin: ensimmäisenä kertalaukaisuaseet, toisena lippaallinen kertatuli, kolmantena itselataava kertatuliase ja neljäntenä sarjatuliaseet.

− Viimeisten keräilyluvan saaminen edellyttää melko pitkää aseharrastusta. Itse en myy niitä lainkaan.

Suomen fiksuja keräilijöitä

Aseiden oikeaoppinen säilytys on oma lukunsa. Moni keräilijä valmistaa tarpeisiinsa bunkkeroidun huoneen, joka on varustettu turvalukituksella ja hälytyslaitteilla. Toinen vaihtoehto on säilyttää aseita standardien mukaisessa kaapissa.

− Aseisiin suhtaudutaan tunteella. Koskaan ei tiedä, mitä ihmisen päässä liikkuu. Onneksi Suomessa keräilijät eivät ole hölmöilleet.

Vaikka valtaosa aseharrastajista on liikkeellä rehellisin aikein, viime vuosien kouluammuskelut ovat johtaneet aselakien kiristämiseen. Erityisesti yrittäjien kannalta kehitys on ikävää.

− Vuonna 2009 oman firmani kautta liikkui kaksi kertaa enemmän aseita kuin vuonna 2010. Ne, jotka elävät Suomessa tällä hetkellä pelkällä asekaupalla, ovat todellisissa vaikeuksissa, Virtanen tietää.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Suomalaisella harrastajalla on entinen pankkiholvi täynnä aseita ja miekkoja

Tuoreimmat aiheesta

Studio55