Asiantuntija: Nykytalot ovat haitaksi terveydelle – lue miksi

Rakennusapteekin Jari Ahlqvistin mukaan rakentamisen rappio alkoi noin puoli vuosisataa sitten.

– 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa tehtiin vielä hyvää ja panostettiin rakentamiseen. Sitten tulivat betonielementtitalot ja nopea rakentaminen, Ahlqvist huokaa.

Laatu unohtui, kun lähiöitä rakennettiin holtittomasti ja huolimattomasti.

Ahlqvist muistelee kauhulla 1960-luvun muovikautta, jolloin uusista materiaaleista innostuttiin enempää harkitsematta.

– Tuotteista ei edes tiedetty niiden haittoja. Haluttiin vain olla kekseliäitä. Materiaalit eivät kestäneet, ja siitä seurasi esimerkiksi kosteus- ja homeongelmia.

Toisin oli menneinä vuosikymmeninä.

– Silloin panostettiin eri tavalla, sillä lähtökohta oli, että rakennetun tuli kestää isältä pojalle tai vieläkin kauemmin. Kestävää kehitystä ei terminä käytetty sata vuotta sitten, mutta sitähän se oli.

”Pakettitalot laaduttomia”

Ahlqvistin mukaan rakentaminen on holtitonta yhä tänäkin päivänä.

– Tänä päivänä rakentaminen on lyhytnäköistä. Esimerkiksi keittiön sisustus saatetaan uusia viiden vuoden läpi, ja entiset kalusteet vain heitetään roskalavalle, hän puuskahtaa.

– Ei esimerkiksi pakettitaloissa ole laadusta kysymys. Ne eivät saa maksaa liikaa vaan ovat massatuotettuja ja standardisoituja. Eivät ne välttämättä edes vastaa asiakkaan toiveita, Ahlqvist parahtaa.

– 1950-luvullakin oli standardirakentamista, mutta siinä oli järki mukana: ei hosuttu, vaan käytettiin aitoja materiaaleja.

Laatu kestää aikaa. Sadan, ja jopa 300 vuoden, ikäiset talovanhukset ovat kestävyytensä todistaneet.

– En jaksa uskoa, että tämän päivän pakettitaloa on tehty niin, että se olisi jäljellä vielä 100 vuoden kuluttua, Ahlqvist toteaa.

Energiatehokkuus onkin epäterveellistä

Rapistuneet rakennukset saavat helposti purkutuomion, mutta Ahlqvistin mukaan ne voivat olla itse asiassa jopa paremmassa kunnossa kuin uudet. Korjaaminen useimmiten kannattaa.

Ennen vanhaan tämäkin osattiin paremmin: esimerkiksi hirsirakenteita Ahlqvist kuvaa ikään kuin legopalikoiksi, joita on ollut helppo korjata.

– Tänä päivänä olemme aivan tekniikan varassa, ja korjauksetkin ovat vaikeita.

Nykyrakentamisen suurimpana haasteena Ahlqvist pitää energiaratkaisuja.

– Mitä energiatehokkaampi talo, sitä epäterveellisempi se on. Ne ovat tiiviitä taloja, muovitettuja. Ainoa ilon aihe on, että saa koneella ilmaa sisälle. Järjetöntä, Ahlqvist tyrmää.

– Tutkimuksissa on todettu, että suurin osa esimerkiksi hengityselinsairauksista liittyy jollain tavalla sisäilma- tai homeongelmiin. Vanhoissa taloissa näitä ei ole.

Studio55.fi/Milja Atu

Remontti-Reiska: Varo, nämä ovat suomalaisten yleisimmät remonttimokat!

Remontoija, näin vältät huijatuksi tulemisen

Asiantuntija listaa: Nämä ovat asuntojen yleisimmät ongelmapesäkkeet

Kuvat: Colourbox.com

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.