Alppien turmakoneen perämiehen epäillään tahallisesti lentäneen päin vuorta, surmaten itsensä lisäksi koneen matkustajat ja miehistön jäsenet. Oikeuspsykologian asiantuntija ei usko soveltuvuustestien estävän iskuja.
Psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholm PsyJuridica Oy:stä kertoo, että itsemurha tai massamurha tapahtuu hyvin harvoin hetken mielijohteesta. Taustalla on yleensä kuukausien pohdinta ja suunnittelu, sekä suunnitelman laukaiseva stressitekijä.
Ammatillisen soveltuvuustestin läpäissyt voi saada vaikuttimensa tekoon vasta vuosia testin jälkeen. Soveltuvuustestejä tärkeämpää onkin seurata henkilöstön hyvinvointia ja tarvittaessa puuttua siihen.
– Keskeistä on työntekijöiden tilanteen seuranta. Sillä voidaan huomata, jos riski ongelmiin kasvaa. Silloin tilannetta voi tarkkailla ja kertoa henkilölle, että apua on saatavilla. Näitä tekoja on vaikea estää jos päätös on jo tehty, vaan riski pitää huomata ennen sitä, Häkkänen-Nyholm kertoo.
Ongelmat eivät välttämättä näy ulkopuolelle
Psyykkinen oireilu ei välttämättä näyttäydy henkilön läheisille. Työtoverin masennusta ei välttämättä huomata työyhteisössä. Ihmiset, jotka surmaavat itsensä lisäksi samalla myös muita, harvoin myöskään uhkaavat tai vihjailevat suunnitelmastaan etukäteen.
Häkkänen-Nyholmin mukaan äärimmäisen ratkaisun tehnyt ei yleensä näyttäydy muille henkilöille hermostuneena, vaan pikemminkin levollisena ja huojentuneena.
– Jos on päättänyt tehdä teon ja on sinut sen kanssa, on loogista käyttäytyä rauhallisesti, Häkkänen-Nyholm kertoo.
Ongelmista on voitava puhua – riskinä leimaaminen
Häkkänen-Nyholm on huolissaan, uskaltavatko lentäjät tapahtuman jälkeen hakea apua. Ongelmista kärsivät voivat pelätä leimautumista potentiaaliseksi turmalentäjäksi.
– Sama ilmiö näkyy ajoittain linja-autoliikenteessä. Väsymyksestä johtuneen bussiturman jälkeen kuskien kynnys kertoa väsymyksestä usein kasvaa, Häkkänen-Nyholm kertoo.
Hän korostaa, että masentuneisuus tai muut ongelmat eivät tarkoita lisääntynyttä riskiä itse- tai massamurhaan, vaan näiden lisäksi pitää arvioida henkilön riskiä vahingoittaa itseään tai muita.
– Maailmassa on ties kuinka monta lentäjää, jotka käyvät lävitse esimerkiksi parisuhdekriisiä. Eivät he silti tee päätöstä tappaa itseään. Täytyy ymmärtää, kuinka äärettömän epätodennäköinen tilanne tämä on.