Asiantuntijan mukaan ammattilaisten pitäisi terveydenhuollossa tunnistaa paremmin perheiden sisäisiä ongelmia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevä hoitotyön professori Eija Paavilainen sanoo, että ammattilaiset odottavat liian usein, että vanhemmat osaisivat itse hakea apua.
– Sen sijaan vanhemmille pitäisi osata tarjota apua. Heiltä pitäisi kysellä konkreettisemmin elämäntilanteesta - minkälaisia tilanteita on kotona, miten ratkaisette tilanteet. Pelkkä meneekö hyvin ei riitä, Tampereen yliopiston professori Paavilainen sanoo.
Professorin mukaan neuvolat ovat avainasemassa avuntarpeen tunnistamisessa ja tarjoamisessa, sillä kaikki perheet kuitenkin neuvoloissa käyvät.
Jos neuvolassa selviää kinkkisiä tilanteita, ne voivat hyvässä vaiheessa tunnistettuina korjaantua pienilläkin resursseilla ja panostuksilla.
– Keskustellaan ihan esimerkiksi siitä, miten voi suhtautua lapsen itkuun tai valvomiseen tai syömättömyyteen. Näitä voi ratkaista ihan keskustelemalla. Mutta jos tilanteet pitkittyvät ja käyvät vakavammiksi, niin sitten taas tarvitaan enemmän resursseja. Jos resursseja ei kunnassa riitä, tilanne voi mennä huonommaksi ja seurauksena voi olla ihan mitä tahansa.
Tutkimusten mukaan lapset vaistoavat perheen tilanteen hyvin herkästi. Vaikka vanhemmat ajattelevat, etteivät lapset ehkä tiedä parisuhteessa olevasta väkivallasta, tilanne voi olla lapsen silmin aivan toinen.
– Lapset vaistoavat tilanteen, vaikka olisivat nukkumassa. Ilmapiiri on ahdistava, pelottava, odottava. Perheväkivalta vaikuttaa sekä uhriin että seuraajiin. Vaikka lapsi ei olisikaan väkivallan kohde, voi vanhempien välisen väkivallan näkemisellä olla lapselle yhtä vakavia seurauksia kuin lapseen kohdistuvalla väkivallalla.
Apua uupumukseen saatavilla – mutta niukasti
Naisten tekemien perhesurmien taustalla voi olla uupumus
Kouvolan tragedia: Äitiä epäillään lasten surmista