Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelmajohtaja katsoo, että Turkin ja EU:n välinen alustava suunnitelma pakolaiskriisinhoidosta on osittainen kytkykauppa.
– Kuulostaa hieman kytkykaupalle. Taustalla on se, että Turkki on EU:n jäsenkandinaattimaa. Turkki on halunnut tässä yhteydessä varmasti muistuttaa EU:ta siitä, että kun pakolaiskysymyksessä haetaan lähempää yhteistyötä niin, myös muilla agendoilla, joissa EU:n ja Turkin on haluttu päästä eteenpäin, kuten viisumivapaudessa ja jäsenyysneuvotteluissa yleensä olisi syytä päästä nyt eteenpäin, arvioi EU-ohjelmajohtaja Juha Jokela MTV:n Seitsemän uutisissa.
EU-komissio kertoi huippukokouksensa jälkeen, että Turkki lupaa rajoittaa EU:hun pyrkivien siirtolaisten määrää ja vastineeksi EU-maat lupaavat vauhdittaa muun muassa neuvotteluja maan viisumivapaudesta. Eriävien intressien takia suunnitelman yksityiskohdissa riittää väännettävää. Turkin mukaan sopimus on edelleen vasta luonnos, jonka pohjalta neuvottelut jatkuvat.
Jokelan mukaan sopimus on alustava senkin takia, että Turkin ja EU:n jäsenyysneuvottelut ovat kesken.
– Unionissa on hyvin paljon eri näkemyksiä siitä, mihin Turkin sisäpoliittinen kehitys on mennyt ja kuinka hyvin Turkki pystyy sopeutumaan EU:n arvopohjaan, Jokela muistuttaa.
Rahallinen apu kysymysmerkki
Jokela näkee suunnitelmassa hyvääkin. Yhteistyötä haetaan EU-komission mukaan yhteisen rajavalvonnan avulla ja lisäksi pakolaisten oloja halutaan kohentaa Turkissa.
– Turkissa on noin kaksi miljoonaa pakolaista. EU:n tavoitteena on ollut leirien olosuhteiden parantaminen, myös niitä olosuhteita, missä pakolaiset jo elävät Turkissa. Aikaisemmissa keskusteluissa on ollut tavoitteena myös integroida pakolaisia Turkkiin, selventää Jokela.
Turkki haluaa EU:lta lisäapua kolme miljardia euroa, jotta maa voi huolehtia paremmin alueellaan olevista pakolaisista. Tämä on jo julistettu todelliseksi kiistakapulaksi.
– Hinnoittelu perustuu siihen, että Turkki on jo esittänyt arvioita, mitä se itse on käyttänyt rahaa, vajaa 7 miljardia tämän tilanteen hoitoon. Turkki on todennut, että se ei yksin pysty parantamaan siinä mittakaavassa asioita niin paljon kuin olisi tarve.
– Tässä mielessä vedonnut sitten siihen, että EU voisi avustaa Turkkia tässä. Nämä summat ja EU:n valmius näiden summien löytymiseen on hyvin suuri kysymysmerkki, Jokela toteaa.