Jalkapallon MM-kisoissa filmaaminen ja kontaktien dramaattinen korostaminen on puhututtanut kisojen aikana. Keskustelu käy kuumana sen kitkemiseksi pois jalkapallosta. Huomenta Suomen Vilttiketju ja Ilveksen fysiikkavalmentaja Heli Rekimies ottivat kantaa aiheeseen.
Videolla Huomenta Suomen Vilttiketju.
Jalkapallokulttuurissa on yhä suurempaan rooliin noussut dramatiikka, teatraalisuus ja ajan peluu. Samalla itse aika, kuinka paljon pallo on pelissä, on vähentynyt huomattavasti.
– Peli kestää 90 minuuttia, 2000-luvun alkupuolella pallo oli pelissä 62 minuuttia ja näissä kisoissa vain 53 minuuttia. Jos tämä trendi jatkuu, me olemme siinä tilanteessa, että pallo on pelissä puolet peliajasta, Kaj Kunnas sanoo.
Erikoistilannepelaaminen on ollut suuressa roolissa näissä kisoissa, ja peräti kolmannes maaleista on tehty niistä.
– Huippupelaajat tietävät, että joukkueella on hyvät erikoistilannekuviot, niin miksi ei filmaisi, miksi ei hakisi vapaapotkuja siinä tilanteessa, Jussi Leppälahti toteaa.
– Tähdet ovat nykyään niin taitavia korostamaan rikkeitä, voidaanko puhua filmaamisesta ylipäätänsä, Leppälahti sanoo.
Kulttuurilla on myös iso osa siinä, kuinka paljon filmaamista tai virheen tehostamista tapahtuu.
– Se on lajissa sisään kirjoitettuna. Esimerkiksi Neymaria tai Messiä ajatellessa, niin kyllähän se rikkeiden ja kontaktien määrä on valtava, mitä pelaajat kokevat. Tulee sellainen tunne, että kun on 150 miljoonan sukat, niin seurajoukkueen pomo voisi sanoa siinä vaiheessa, että olisi ihan hyvä kaatua, koska olet liian kallis menemään sairastuvalle, Tommi Evilä sanoo.
Kunnas nosti esille naisjalkapalloilun, jossa tätä ongelmaa ei ole, ainakaan samassa mittakaavassa.
– Tuo 150 miljoonaa liittyy myös siihen, että naisten jalkapalloilussa tätä ongelmaa ei ole, vaikka kyllähän sielläkin välillä filmataan, mutta se ei ole tuonkaltaista, koska rahaa liikkuu siellä vähemmän, Kunnas toteaa.
Suomessa dramaattisuutta vähemmän
Veikkausliigajoukkue Ilveksen fysiikkavalmentajan Heli Rekimiehen mielestä suomalainen jalkapalloilija teeskentelee vähemmän loukkaantumisia.
– Ei Suomessa juuri kieriskellä maassa, dramaattisuutta on vähemmän. Henkilökohtaisesti voin sanoa sen, että kun pelaajat tulevat usein tilanteen jälkeen minun pöytäni kautta, on ne oikeasti pahannäköisiä vammoja, mitä rautanapeilla saa aikaan. Kunnon ruhjeita ja mustelmia, Rekimies sanoo.
– Pitää aina muistaa, että pelissä on paljon vauhtia. Siinä kohtaa kun tulee kontakti, voi se kotisohville näyttää pieneltä hipaisulta, mutta täydessä vauhdissa törmäys on aika kova tälli, Rekimies jatkaa.
Jalkapalloilijat juoksevat kovimmillaan yli 30 kilometriä tunnissa huipputasolla, ja siinä kohtaa voi kuvitella, miltä tuntuu kun joku laittaa kyynärpään eteen.
– On tullut niitäkin tilanteita, että on ommeltavia vekkejä sen takia, koska nahat osuu vastakkain. Ne ovat ihan oikeita, ne ruhjeet ja kolhut. Harva pelaaja tuolla oikeasti esiintyy, kyllä ne tilanteet ihan todellisia on, Rekimies sanoo.
Ihmisellä saattaa olla tietynlaisia suojamekanismeja, mutta Rekimies ei usko, että pelaajat niiden kautta pystyvät välttämään kontaktia ja synnyttämään tätä kautta niinsanotun filmausefektin.
– Kovilla kilpatasoilla voittamisen halu ohittaa vaaran tunteen. Se halu on niin kova, että ei siinä oikein kerkeä miettimään, mitä tilanteessa saattaa tapahtua, Rekimies päättää.
Jalkapallon MM-kisoissa seuraavana vuorossa ovat välierät, tiistaina Ranska kohtaa Belgian ja keskiviikkona Englanti Kroatian.