Venäjän ulkoministeriön ilmaisemassa, Suomea ja Ruotsia koskevassa huolessa, ei ole politiikan tutkijoiden mukaan mitään uutta.
Norjalainen Aftenposten kiirehti toissapäivänä julkaisemaan Pohjoismaiden puolustusministereiden laatiman kirjoituksen, jonka mukaan Pohjoismaat lisäävät puolustusyhteistyötä Venäjän uhan vuoksi.
Venäjä vastasi tänään maan ulkoministeriön lausunnolla, jossa todettiin maan olevan huolissaan kielteisimmiksi muuttuvista Venäjä-asenteista ja erityisesti Suomen ja Ruotsin lämpenevistä suhteista sotilasliitto Natoon.
– Ottaen huomioon kiristyneen tilanteen, tässä ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä. Venäläiset ovat suhtautuneet kielteisesti pohjoismaiseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön ja Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämiseen. Näin on ilmaistu noin viimeisten viiden vuoden ajan, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg muistuttaa.
Forsbergin mukaan erikoista olisi pikemminkin ollut, jos Venäjä ei olisi vastannut Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin ministereiden kirjoitukseen mitään.
– Ehkä kirjoituksen painoarvo oli sen verran suuri, että Moskovassa katsottiin parhaaksi sanoa siihen jotakin. Ettei tulisi epäselvyyksiä, mikä Venäjän kanta puolustusyhteistyön kehittämiseen on.
Vaalit kiihdyttävät keskustelua Suomessa
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on Forsbergin kanssa samaa mieltä.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen ajatteluun ja suuntaamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa pois yhteistyön lisäämisestä. Tämä on Venäjällä tuttua juttua.
Aaltola toteaa, että keskustelun paisumiseen Suomessa ovat vaikuttaneet selvästi lähestyvät eduskuntavaalit.
– Keskustelu lähtee helposti ylikierroksille.
Onko kärpäsestä siis tehty härkänen?
– Minusta Suomessa tällaisesta on taipumus tehdä. Sekä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa lyödään rumpua, koska tämä jakaa vaaliehdokkaissakin leirejä. Mutta mielestäni ei ole tarvetta nähdä, että tässä olisi mitään uutta käännettä, Forsberg toteaa.