Tietovuotosivuston perustaja Julian Assange joutuu odottamaan, että yhdysvaltalaiset saavat valittua uuden presidenttinsä, ennen kuin hän saa kuulla luovutetaanko hänet Atlantin toiselle puolen. Asiasta linjasi tänään hänen luovutusoikeudenkäyntiään johtava brittituomari.
Yhdysvallat vaatii Britanniaa luovuttamaan Assangen, jota se syyttää vakoilusta. 49-vuotiasta Assangea odottaa Yhdysvalloissa yhteensä 18 syytettä, jotka liittyvät Wikileaksin vuonna 2010 julkaisemiin salaisiksi luokiteltuihin asiakirjoihin. Vuodetussa noin 500 000 asiakirjan aineistossa käsiteltiin muun muassa Afganistanin ja Irakin sotatoimiin liittyviä yksityiskohtia. Assange perusti Wikileaks-vuotosivuston vuonna 2006.
Luovutusoikeudenkäynnin todistusosion oli määrä päättyä ensi viikolla. Tuomari Vanessa Baraitser on kuitenkin hyväksynyt Assangen asianajajan pyynnön lisäajasta loppupuheenvuoron valmistelemiseksi.
– Ilmeisesti näyttää epätodennäköiseltä, että saisimme tuomiota ennen marraskuun neljättä, australialaista Assangea edustava asianajaja Edward Fitzgerald sanoi oikeudessa.
– Täytyy pitää mielessä, että siellä (Yhdysvalloissa) on vaalit, ja tulevaisuus on epävarma.
Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään 3. marraskuuta.
Lue myös: Sankaritoimittaja vai vaarallinen rikollinen? Ison-Britannian oikeus pohtii, luovutetaanko Wikileaks-Assange Yhdysvaltoihin
Puolustus: Luovutuspyrkimyksien taustalla poliittiset motiivit
Fitzgerald väittää, että pyrkimyksillä luovuttaa hänen päämiehensä Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpin kauden aikana on poliittiset motiivit.
Tuomari Vanessa Baraitser linjasi, että hän antaa päätöksensä mitä luultavimmin vasta vaalien jälkeen. Lisäksi hän antoi puolustukselle yhteensä neljä viikkoa aikaa valmistella loppupuheenvuoronsa. Yhdysvaltain hallinnolle tuomari taas antoi valmisteluaikaa kahden viikon verran.
Mikäli oikeus aikanaan päätyisi Assangen luovuttamisen kannalle, tullaan päätöksestä vuorenvarmasti valittamaan. Oikeustaistelu saattaa lopulta kestää vuosia.
Yhdysvaltain hallinto väittää, että Assange olisi auttanut entistä tiedusteluanalyytikkoa Chelsea Manningia varastamaan vuodetut asiakirjat.
Jos Assange luovutettaisiin Yhdysvaltoihin ja tuomittaisiin siellä kaikista niistä syytteistä, joita häntä vastaan on nostettu, hän voisi saada jopa 175 vuoden tuomion.
Euroopan neuvosto on aiemmin arvioinut, että Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin olisi "jäätävä isku" sananvapaudelle.
Assangen terveydestä kannettu huolta vangitsemisen aikana
Luovutusoikeudenkäynti on viimeisin oikeustaistelu, jonka Assange on kohdannut kymmenen vuoden takaisen tietovuodon jälkeen.
Muutama kuukausi Wikileaksin suurvuodon jälkeen elokuussa 2010 kaksi naista teki Assangesta rikosilmoituksen Ruotsin poliisille. Toinen syytti Assangea raiskauksesta, toinen seksuaalisesta ahdistelusta.
Estääkseen luovutuksensa Ruotsiin Assange sulkeutui Ecuadorin Lontoon-suurlähetystöön vuonna 2012. Hän päätyi lopulta viettämään lähetystössä seitsemän vuotta, kunnes viime vuoden huhtikuussa Ecuador käski häntä lähtemään. Britannian poliisi pidätti Assangen, ja hänet tuomittiin vankilaan seksuaalirikossyytteisiin liittyneiden takuuehtojen rikkomisesta.
Assange on ollut edellisten 16 kuukauden ajan Lontoossa sijaitsevassa korkean turvallisuusluokan vankilassa, Belmarshissa.
Monet asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet huolestuneita Assangen terveydentilasta hänen vangitsemisensa aikana. Assangen asianajajat ovat toistuvasti muistuttaneet päämiehensä horjuvasta terveydestä sekä koronavirustartunnan mahdollisuudesta vankilassa. Riippumaton YK:n ihmisoikeusasiantuntija varoitti marraskuussa, että kuukausien vankeus on huonontanut merkittävästi Assangen terveyttä.