Autoilijoiden kannattaa huomioida, että hirvikolareiden määrä lisääntyy eri puolilla Suomea taas lähiviikkoina.
Suurin vuodenaikapiikki hirvikolareiden määrässä osuu syksylle, jolloin hirvillä on kiima-aika ja niitä myös metsästetään – mutta toinen ajanjakso, jolloin sattuu paljon kolareita on touko-kesäkuussa.
Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisen mukaan hirviemot vieroittavat tämän ja ensi kuun aikana vuoden ikäiset vasansa tehden tilaa uusille vasoille. Nuoret vasat liikkuvat alkukesästä yllättävämmissä paikoissa kuin vanhat hirvet ja uskaltautuvat rohkeammin tielle.
Valtatiet ja maantiet vaarallisimpia
Tarvainen kertoo, että hirvikolareita tapahtuu erityisesti vilkkailla kaksikaistaisilla valta- ja maanteillä. Hirvivaroitusalueilla niitä tapahtuu moninkertaisesti enemmän kuin muilla alueilla. Suurin riski hirvikolariin on alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.
Henkilövahinkoihin johtavista hirvikolareista 97 prosenttia ajetaan alueilla, joissa on rajoituksena vähintään 80 kilometriä tunnissa.
– Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko kyseisiä rajoituksia noudatettu onnettomuustilanteissa, Tarvainen sanoo.
Vaarallisia moottoripyöräilijöille
Selvästi suurin osa hirvikolareista aiheuttaa Tarvaisen mukaan pelkkiä omaisuusvahinkoja. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.
Poliisihallituksen poliisitarkastajan Vesa Pihajoen mukaan hirvikolareissa kuolee vuosittain 0–3 ihmistä ja loukkaantuu keskimäärin 122. Liikenteen turvallisuusviraston johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo, että kuolemaan johtaneissa hirvikolareissa korostuvat erityisesti moottoripyöräilijät.
– Nykyautojen rakenne kestää melko hyvin hirveen törmäämisen, vaikka hirvi pitkäjalkaisena eläimenä osuukin juuri auton heikoimpaan kohtaan, eli tuulilasiin ja katon etureunaan. Tästä huolimatta, jos vauhti on maltillinen ja rajoitusten mukainen, kuoleman riski on hirvikolareissa pieni.