Jätteenpolttolaitoksille koituu vuosittain suuret kustannukset sekajätteen joukkoon joutuneesta metallista.
Metallin paikka ei ole sekajätteessä, senhän pitäisi olla selvä asia kaikille. Näin kuitenkin tapahtuu jatkuvasti, ja se aiheuttaa käytännön harmia jätteenpolttolaitoksille.
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käsittelypäällikkö Jarkko Jylhä sanoo, että ongelmia aiheuttavat varsinkin suuremmat rautaesineet, joista koituu muun muassa tukoksia laitteisiin.
Jylhä kertoo, että poltetusta jätetonnista tulee ylijäämätuotetta eli pohjakuonaa noin 20 prosenttia. Siitä erotellaan noin 10 prosenttia pelkkää metallia.
– Määrä ei ole ihan pieni, kun mekin poltamme vuodessa jätettä noin 160 000 tonnia. Siitä tulee pelkästään magneettista metallia kolmisen tuhatta tonnia. Ei kai siihen muu auta kuin valistus ja neuvonta. Ihmisten pitäisi muistaa jo syntypaikalla lajitella metalli minne se kuuluu, sanoo Jylhä.
Koko laitos kiinni vuorokaudeksi
Viime vuonna pohjakuonan mukaan joutunut metalli aiheutti jopa koko Tarastenjärven jätteenpolttolaitoksen alasajon reiluksi vuorokaudeksi. Taloudelliset menetykset olivat lähemmäs 100 000 euroa.
– Se oli melkein kuin ratakiskoa eli ei edes mistään kotitaloudesta peräisin. Muuten kuonan joukossa on esimerkiksi auton osia, vanteita ja jarrulevyjä. Kotitalouksista tulee kattiloita, paistinpannuja ja kahvakuulia, kertoo Jylhä.
Tuotantojohtaja Kalle Patomeri Vantaan Energialta kertoo, että metalli saadaan kyllä tuhkasta talteen ja vuosittain sitä kerätään kierrätykseen puolen miljoonan euron arvosta.
Huolimattoman lajittelun vuoksi jätteenpolttolaitoksen kuljettimet saattavat kuitenkin jumiutua. Hän arvioi, että tästä koituu vuosittain kustannuksia muutaman sadan tuhannen euron edestä.
– Ei se talouttamme isosti liikuta, mutta olisimme kyllä todella tyytyväisiä, jos ihmiset lajittelisivat jätteensä paremmin. Enemmän siitä on käytännön harmia kuin rahanmenoa, sanoo Patomeri.