Avaruudesta on tullut miljardibisnestä. Alan suurin toimija SpaceX on lähes kaksinkertaistanut liikevaihtonsa vuoden takaisesta, ja samalla satelliiteista on tullut yhä kriittisempi osa maailman taloutta. Suomalaisen asiantuntijan mukaan nykyinen yhteiskunta ei enää toimisi ilman avaruusinfrastruktuuria.
Vielä 1960-luvulla avaruuskilpailu oli suurvaltojen välinen arvovaltakamppailu. Nyt avaruudesta on tullut nopeasti kasvavaa liiketoimintaa, jonka merkitys ulottuu internet-yhteyksistä ja paikannuksesta puolustukseen, pankkijärjestelmiin ja sääennusteisiin.
Muutosta kuvaa hyvin alan suurimman toimijan SpaceX:n tuore tulosraportti. Yhtiön liikevaihto lähes kaksinkertaistui vuoden takaisesta 7,8 miljardiin dollariin ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan pörssilistautumisen jälkeen. Yli puolet liikevaihdosta tuli Starlink-satelliitti-internetistä, ja yhtiö tavoittelee samalla kasvua myös tekoäly- ja mobiiliyhteysmarkkinoilla.
Aalto-yliopiston avaruustekniikan ja kaukokartoituksen professori Jaan Praksin mukaan varsinainen kilpailu ei enää koske sitä, kuka käy ensimmäisenä Kuussa.
– Sanoisin, että varsinainen kilpailu käydään tällä hetkellä siitä, kenellä on kyvykkyyksiä ja satelliitteja avaruudessa. Kuten Ukrainan sodasta on nähty, se, jolla on navigointi- ja kommunikaatiokyky avaruudesta käsin, on voittavalla puolella, Praks toteaa.
Satelliiteista tuli uusi kultakaivos
SpaceX:n tuoreet tulosluvut kertovat, miten nopeasti avaruusalan liiketoiminta muuttuu. Vielä muutama vuosi sitten yhtiö tunnettiin ennen kaikkea raketeistaan, mutta nykyisin sen tärkein tulonlähde on Starlink-satelliitti-internet.
Samalla avaruudesta on tullut yhä tärkeämpi osa maailman digitaalista infrastruktuuria. Satelliittien avulla toimivat muun muassa paikannus, tietoliikenne, sääennusteet, merenkulku, lentoliikenne, sähköverkkojen synkronointi ja suuri osa finanssijärjestelmien tarvitsemista tarkoista aikasignaaleista.
