Avoimuusrekisteri otettiin käyttöön – ensimmäiset lobbarit ilmoittautuivat heti

Suomi sai uudenvuodenpäivänä ensimmäisenä Pohjoismaana avoimuusrekisterin, johon eduskuntaa ja ministeriöitä lobbaavien organisaatioiden on määrä rekisteröityä. Rekisterin tietoja voi selata netissä.

Avoimuusrekisterin tarkoitus on tehdä näkyväksi päätöksentekoon liittyvää vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten ulkopuolella. Samalla avoimuusrekisterin avulla pyritään torjumaan epäasiallista vaikuttamista valtiotason toimijoihin.

Puoleen päivään mennessä avoimuusrekisteriin oli ilmoittautunut ensimmäiset kolme organisaatiota: viestintää ja neuvontaa harjoittava Eurofacts, Finanssiala sekä ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Rekisteriin kerätään jatkossa myös puolen vuoden välein tehtäviä ilmoituksia rekisteröityjen organisaatioiden toiminnasta. Ensimmäisiä toimintailmoituksia pääsee tekemään ja katsomaan heinäkuun alusta alkaen.

Pitkä prosessi

Tarkoitus on, että organisaatiot itse tarkistavat, onko niiden tarvetta kirjautua rekisteriin.

–  Avoimuusrekisteri tuo nimensä mukaisesti avoimuutta poliittiseen päätöksentekoon ja tukee demokratiaa. Organisaatioiden on itse tarkistettava, kuuluuko niiden toiminta ilmoitusvelvollisuuden piiriin, sanoo rekisterinviranomaisena toimivan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Sami Yläoutinen tiedotteessa.

Avoimuusrekisterin luominen on ollut pitkä prosessi. Sitä valmisteltiin kahden edellisen hallituskauden ajan. Laki rekisteristä hyväksyttiin viime vuoden keväällä.

–  Suomalainen lobbarikenttä sitoutuu huolehtimaan avoimuusrekisterilain velvoitteista. Avoin yhteydenpito päättäjiin ja monipuolinen tiedonsaanti ovat merkittäviä asioita demokratian kannalta. Avoimuusrekisteri viestii, että lobbaus on hyväksyttävä osa lainvalmistelua ja päätöksentekoa, sanoo avoimuusrekisterin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Finanssialan johtaja Tuomo Yli-Huttula tiedotteessa.