Future Film, 2011. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 2009. Ohjaus Pat Holden. Käsikirjoitus Kevin Sampson. Kuvaformaatti 16:9 Anamorfinen Widescreen 1.85:1. Ääni DD 5.1 (englanti). Kesto 101 min.
Brittifutiksesta on parinkymmenen vuoden aikana saatu kitkettyä aika hyvin kaikenlainen huligaanien riehunta. Kyseinen alakulttuuri viehättää kuitenkin elokuvan tekijöitä sekä katsovaa kansaa (itsekin mukaan lukien), siksi näitä leffoja putkahtelee tasaisin väliajoin. Tottenhamin tappeluryhmästä kertonut Football Factory (2004) oli erinomainen tämän genren kuvaus. Sen sijaan vuotta myöhemmin ilmestynyt, West Hamin tappelijoista kertonut Green Street Hooligans ei ollut niin hyvä eikä tilannetta auttanut yhtään pääosassa nähty Elijah ”Frodo” Wood. GSH:n kakkososaa, joka ilmestyi vuonna 2009 en ole edes nähnyt.
Kakkososan kanssa samaan aikaan ilmestyi tämä Awaydays, joka kertoo 1970-luvun lopusta ja Liverpoolin kulmilla pelaavan alasarjajoukkue Tranmere Roversin faniporukasta, The Packista, jonka meiningistä Paul Carty (Nicky Bell) innostuu. Hän tapaa matsissa Elviksen (Liam Boyle) ja pienen totuttelun jälkeen kaksikko ystävystyy ja Elviksen estelyistä huolimatta Carty pääsee mukaan Packin menoihin.
Packia johtaa karu, usean lapsen isä ja muita packilaisia rutkasti vanhempi Godden (mm. Snatchista tuttu Stephen Graham). Cartyn elämä hymyilee, kunnes hän suututtaa Goddenin ja Cartyn nousua Packin rankingissa kateellisena vieressä seurannut Elvis on tyytyväinen, saahan hän himoitsemansa kaverin takaisin. Elviksellä on myös taka-ajatuksia Cartyn suhteen, jotka eivät ole pelkästään kaverillisia.
Sivujuonena on Cartyn suhde perheeseensä. Perheen äiti on kuollut vuotta aiemmin eikä Carty halua enää olla hissukan isänsä kanssa tekemisissä vaan pyrkii aikuistumaan. Tätä nopeuttaakseen fiksu Carty menee töihin enonsa firmaan. Cartyn pikkusisko Molly (Holliday Grainger) palvoo veljeään, mutta joutuu usein pettymään. Lisäksi teini-ikäinen Molly joutuu yllättäviin vaikeuksiin rugbyjoukkueen bileissä ja Carty päätyy kostoretkelle.
Näyttelijät eivät tässä elokuvassa loista. Juoni on tietenkin samankaltainen kuin aiemmissa tämän lajityypin elokuvissa. Tappelukohtaukset ovat puuduttavia ja epätodellisia. Leffassa kuultava musiikki on kyllä hyvää kamaa. Siitä plussaa. Ja onhan Liverpool kuitenkin vaihtelua siihen ainaiseen Lontoo- ja Manchester-keskeisyyteen.
Leffa: * * *
Ekstrat:
MTV3 – Toni van der San