Korkein oikeus (KKO) alkoi torstaina käsitellä juontaja Axl Smithin salakatseluoikeudenkäynnin tuomarin tekemää virhettä. Helsingin käräjäoikeuden tuomari tuomittiin sakkoihin viime vuoden huhtikuussa, sillä tuomioon oli jäänyt näkyviin salakatselun uhrien nimiä.
Tuomari oli itse päättänyt salata nimet asian arkaluontoisuuden takia. Uhrien nimiä päätyi ainakin useiden tiedotusvälineiden edustajien tietoon.
Salakatselujutussa oli 29 uhria. Smith oli kuvannut seksin aikana useita naisia muun muassa makuuhuoneeseensa piilotetulla kameralla ja esitellyt tallenteita kavereilleen.
Yhteensä seitsemän uhrin nimi jäi tuomiosta joko kokonaan tai osittain salaamatta. Tuomarin tapausta jo käsitelleen hovioikeuden mukaan käräjäoikeudessa käytettiin tuomion laatimisessa järjestelmää, joka saattoi antaa virheellisen käsityksen salaisuusmerkintöjen onnistumisesta.
Järjestelmävirhe ei kuitenkaan poistanut tuomarin vastuuta, ja salakatselun uhriksi joutuneet kertoivat kokeneensa muun muassa häirintää, ahdistusta ja pelkoa nimien paljastumisen takia. Tieto nimen päätymisestä noin 140 sähköpostiosoitteeseen aiheutti monissa myös pelkoa siitä, että nimi julkaistaisiin jossain. Yksi uhreista jätti asiakaspalvelutyön kokonaan, koska koki tietojen paljastumisen niin ahdistavaksi.
Puolustus: Syyte kumottava
Valituksessa tuomari vaatii KKO:ta hylkäämään hovituomion kokonaan. Hovioikeuden mukaan tuomari syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja hänet tuomittiin 25 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan on 1 450 euroa.
Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan neljälle uhrille korvauksena kärsimyksestä kullekin 1 000 euroa. Tuomari määrättiin osallistumaan korvauksiin yhteensä 2 000 euron edestä.
"Päämieheni on tehnyt virheen – kyse pikemmin tapaturmasta"
Tuomarin puolustus perustelee vaadettaan muun muassa sillä, että tuomio on ollut varsin laaja ja että 30-vuotisen virkauran tehnyt kokenut tuomari on yrittänyt parhaansa.
– Päämieheni on viikossa pääkäsittelyn jälkeen kirjoittanut yli 150-sivuisen tuomion ja lukenut sitä uudelleen ja uudelleen tarkistaakseen muun muassa sitä, että salaukset on oikein tehty. On kovin inhimillistä, joskin äärimmäisen valitettavaa, että päämieheni on tehnyt virheen eikä havainnut kaikkia salausmerkintöjen puuttumisia. Inhimillinen virhe ja teko, joka on tapahtunut pikemmin tapaturmasta kuin tuottamuksesta, ei ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa, valituksessa sanotaan.
Tuomari Maritta Pakarinen ja hänen asianajajansa Jussi Sarvikivi korkeimman oikeuden järjestämässä suullisessa käsittelyssä Helsingissä 6. helmikuuta 2020.
Oikeudet salaavat uhrien nimet, kun tuomiosta käy ilmi asianomistajien seksuaaliseen ja muuhun yksityiselämään arkaluontoisia seikkoja. Joskus pelkkä tuomitun nimen kertominen voi johtaa uhrin paljastumiseen. Tällaisissa tapauksissa useimmat mediat eivät julkista tuomitun nimeä, vaikka se onkin julkista tietoa.