R2 (Suomi) 1991, ohjannut Hendel Butoy ja Mike Gabriel, Kuvaformaatti Anamorfinen widescreen 1.66:1, pituus 74 min
Elokuva **** Levy ***
Hiirien kansainvälistä pelastuspartiota tarvitaan jälleen, kun australialainen poika on jäänyt julman salametsästäjän vangiksi. Bernard ja Bianca lähtevät suorittamaan tehtävää ja osoittavat jälleen, että pieni koko ei välttämättä ole este suurien tekojen tekemiseen.
Vuonna 1990 valmistunut elokuva on jatko-osa 13 vuotta aikaisemmin ilmestyneelle elokuvalle Pelastuspartio Bernard ja Bianca. Tässä tapauksessa jatko-osa ei ole lainkaan alkuperäistä huononpi. Elokuva on samaan aikaan sekä hauska että jännittävä ja se on turhaan jäänyt samoihin aikoihin valmistuneiden Pienen merenneidon, Kaunottaren ja hirviön ja Aladdinin varjoon.
Elokuva eroaakin monin tavoin perinteisistä Disney-elokuvista. Elokuvasta puuttuvat siirappiset laulut ja eikä tällä kertaa ole mukana taikapeiliä, haltioita tai muutakaan maagista. Elokuva sijoittuu nykyaikaan, ja luontoa ja eläimet pyritään kuvaamaan mahdollisimman realistisesti (mitä nyt hiiret puhuvat jne.). Elokuva on sen verran jännittävä, että pienimmät katsojat tarvitsevat aikuisen seurakseen. DVD:n ikärajoitus onkin seitsemän vuotta.
Bernard ja Bianca Australiassa on ensimmäinen Disney-elokuva, jossa tietokoneita on käytetty kautta elokuvan. Tietotekniikan käyttö on tässä tapauksessa yksinomaan positiivinen asia sillä elokuva on yksi Disneyn historian näyttävimmistä. Australian luontoa kuvataan todella tyylikkäästi ja kamera-ajot ovat henkeäsalpaavia. Uusi tekniikka on auttanut parantamaan elokuvan todenmukaisuutta lisäämällä realistisia varjoja ja taustoja käsin animoitujen hahmojen taustalle. Hienon kokonaisuuden kruunaa erittäin onnistunut taustamusiikki.
Elokuva on siirretty DVD:lle hyvin lievää rakeisuutta lukuunottamatta. Lisämateriaalina levyllä on kaksi Australia-aiheista piirrettyä Disneyn arkistoista. Levyllä on myös lyhyt, 10 minuuttinen "Näin tehtiin..." dokumentti, joka ilmeisesti on tehty aikoinaan elokuvan markkinointitarkoituksiin. Elokuva olisi kyllä ansainnut pitemmän ja tuoreemman dokumentin.
teksti: Mikko Suhonen