R2 (Suomi)
1998. Ohjannut John Landis. Columbia TriStar/Egmont. Anamorfinen kuva 1.82:1. Kuvattu Academic Standard -kuvasuhteella. Teatterissa 1.85:1. Ääniraita Dolby Digital 5.1. 119 min. 159 mk.
Elokuva: *** Kuva & ääni: ***** Ekstrat: ***
Jake Blues ja Curtis Blues ovat kuolleet, mutta Elwood Blues yrittää koota taas bändiä. Suorastaan upea kuva, hienoa musiikkia ja yksi hyvä auton parkkeeraus. Mutta onko tämä muilta osin turha jatko-osa kuten on väitetty? Ei laisinkaan. Jos joku ohjaaja saa koottua B.B. Kingin, Eric Claptonin, Jimmie Vaughanin, Bo Diddleyn, Stevie Winwoodin, Dr. Johnin, Gary U.S. Bondsin, Isaac Hayesin, Charlie Musselwhiten, Lou Rawlsin ja Koko Taylorin (jne) soittamaan yhdessä samalla lavalla, ei se mitään turhaa ole. Rikkaan historian omaavan r&b-musiikin ystävät katsovat ja kuuntelevat tätä nikottelematta.
Elokuvan loppukohtauksen lisäksi muita kohokohtia ovat James Brownin bravuuri Please Please Please, Eddie Floydin ja Wilson Pickettin sekä Sam Mooren ja James Brownin duot. Huulisynkronointi on edelleen ongelma ykkösosan tapaan. Mustat artistit eivät tunnu ymmärtävän sitä, että biisi voidaan laulaa joka kerta täysin samalla tavoin. Toisin sanoen Esa Pulliaista lainaten mustat soullaulajat "heittävät eikkaa". Myös kotoisalla Eino Grönillä on tapana venyttää artikulointiaan siihen tapaan, että säestävillä muusikoilla on vaikeuksia pysyä perässä. Ohjaaja John Landis kohtasi saman ongelman molempia Blues Brothers -elokuvia tehdessään.
Ekstroissa 24 minuutin dokumentti, jossa muusikot kehuvat toisiaan. Lisäksi julisteita, biografit ja faktaruutuja.