Oletko valmis maksamaan tietynmerkkisestä pesuaineesta tai vaikka vessapaperista enemmän kuin samanlaisesta mutta toisennimisestä tuotteesta?
Jos merkki ratkaisee, tuote on brändätty hyvin.
Leijonan kita -ohjelmasta tuttu ja muun muassa Marimekossa ja Iittalassa työskennellyt brändiasiantuntija Lisa Sounio kirjoittaa tänään ilmestyneessä Brändäys-kirjassaan, että brändit ovat yhä tärkeämpi osa maailmaa – eivätkä vain tuotteita vaan myös ”pärstää ja sielua”. Siksi myös ihminen voi olla brändi.
Hanki itsellesi bullshit-siivilä
Leijonan kita. (Kuva: MTV Oy.)
Brändien tunnistaminen ja kehittäminen on Sounion mukaan nykyään lähes kansalaistaito, jota ei kannata jättää vain mainosmiesten asiaksi.
– Esimerkiksi jotkin huonekaluliikkeet, kuten Masku, tai Tokmanni ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa kattamaan koko Suomen. Silti monet varmaan ajattelevat, että niillä ei ole kovinkaan hyvä brändi. Hyvä brändi on ihmisten mielikuvissa jotain elitistisempää ja hienompaa. Mutta ovathan nämä tyypit jotain osanneet. Enkä nyt sano tätä siksi, että niiden johtajat ovat olleet minun tv-kollegoitani Leijonan kidassa, Sounio naurahtaa.
Suomalaiset kumartavat Sounion mielestä liikaa teorioita hahmottaessaan brändejä.
– Brändeissä on teoriaa tärkeämpää osata tulkita tunteita ja tilanteita. Ja kun osaa tulkita brändejä, näkee, milloin ihmiset yrittävät vetää höplästä. Se on vähän kuin bullshit-siivilä.
Opi tarkkailemaan ihmisiä
Sampo Oy:n konsernijohtaja Björn Wahlroos Sammon osavuosituloksen tiedotustilaisuudessa torstaina 10. elokuuta.
Oman ammattiosaamisen brändäys on Lisa Sounion mukaan Suomessa vasta lapsenkengissä.
Hänen mielestään suomalaiset tekevät ”maasta ja metsistä ponnistavana, vaatimattomuutta palvovana kansakuntana yhä matkaa palveluyhteiskuntaan.”
Siksi hän piti tärkeänä jakaa uudenlaista brändiosaamista ja brändäyksen taitoa muillekin.
– Olen itse lukenut kaikki maailman markkinointikirjat, joita myydään erityisen paljon lentokentillä. Mutta olen ollut kauhean pettynyt niiden tarinoihin; ne olivat tylsiä ja latteita! Ja vaikka olen opiskellut aihetta vuosia, se on ollut minulle pitkään kuin tähtitiedettä. Sen olen oppinut, että parhaat brändääjät saattavat löytyä ennemmin kuin jostain mainostoimistosta, esimerkiksi iltapäivälehdistä, verotuskalenterista tai ihan arkisesti kadulta. Pitää vain oppia tarkkailemaan ihmisiä ja oivaltamaan, mistä esimerkiksi Nalle Wahlroosin, Kirsti Paakkasen tai vaikkapa Harri Koskisen hahmoissa on kyse.
Työnhakija – brändää itsesi!
Brändiosaamisesta on Sounion mukaan hyötyä esimerkiksi työnhaussa. Ennen työhaastattelua työnhakijan on hyvä tutustua firman brändiin ja siihen, miten oma brändi suhteutuu siihen. Se tapahtuu muun muassa haastattelemalla yrityksen lähellä olevia ihmisiä.
– Lisäksi kannattaa haastatella muita ihmisiä ja kysyä, miten he näkisivät sinut kyseisen yrityksen työntekijänä. Brändit ovat aina olemassa vuorovaikutuksessa. Siksi on olennaista ymmärtää, millaisia asioita esimerkiksi oma olemus, vaatetus, sanavalinnat ja vaikkapa ryhti kertovat sinusta.