Paine leikkauksiin on kova, mutta suuruutta voidaan vasta arvailla
EU-pöydissä viriävä keskustelu maataloustukien leikkauksista on herättänyt suomalaisissa toiveen siitä, että tukia saataisiin kohdennettua paremmin.
Euroopan parlamentin budjettivaliokunnassa jäseninä tai varajäseninä istuvat suomalaismepit muistuttavat, että keskustelu tulevasta rahankäytöstä on vielä hyvin alussa. Leikkauspaine voi heidän mielestään poikia kuitenkin myös jotakin positiivista.
EU:n maataloustuet todennäköisesti pienenevät jonkin verran, kun Britannia lähtee unionista maaliskuussa 2019. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi STT:n haastattelussa viime viikolla, että laskennallinen vaikutus Suomen saamiin tukiin voisi olla sata miljoonaa euroa. EU:n Suomelle maksamat suorat maataloustuet ovat enimmillään 524 miljoonaa euroa vuodessa.
Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan (kok.) mukaan paine maataloustukien leikkaamiseen on suuri. Tukien järjestely voisi hänen mukaansa kuitenkin hyödyttää Suomea.
Mitä enemmän rahaa jaettaisiin ohjelma- ja projektitasolla sitä enemmän suomalaiset voisivat omalla aktiivisuudella vaikuttaa tuen saamiseen. Suurten tilojen tukeminen automaattisesti pinta-alaan perustuvilla tuilla ei hänen mielestään ole tehokasta rahan käyttöä.
– Suomelle tämä voi olla myös mahdollisuus. Suomeen osuisi hyvin, jos tuki painottuisi enemmän maaseudun kehittämiseen, Sarvamaa sanoo.
Jäätteenmäki: Budjetin aukkoa ei vielä tiedetä
Britannian on arvioitu jättävän EU:n budjettiin 10–11 miljardin euron aukon. Viime kädessä kukaan ei vielä tiedä vajetta, muistuttaa Anneli Jäätteenmäki (kesk.).
Britannian pääministeri Theresa May on uhkunut maansa jättävän sisämarkkinat ja tulliliiton, mutta linja saattaa vielä pehmentyä.
– Me emme tiedä, minkälaisen sopimuksen Britannia ja EU tekevät. Jos Britannia on sisämarkkinoilla mukana, se maksaa siitä, Jäätteenmäki sanoo.
Hän ei sulkisi pois sitäkään vaihtoehtoa, että jokainen jäsenmaa maksaa vähän lisää EU:n budjettiin, jotta saarivaltion jättämä aukko saadaan paikattua.
– EU:n pitää kuitenkin ensin katsoa säästökohteita ja omia varoja. Viimeisenä pitää katsoa myös se, maksaisivatko jäsenmaat hieman enemmän.
Torvalds: Rakennerahat leikkuriin ennen maataloutta
Kutistuva budjetti heittää valokeilan toiseen kitkerään kysymykseen: EU-maiden väliseen kahtiajakoon.
Nils Torvaldsin (r.) mielestä nyt voisi olla oikea hetki miettiä, pitääkö eurooppalaisia arvoja tai yhteisiä päätöksiä rikkoville maille Puolalle ja Unkarille maksaa EU:n budjetista kuin mitään ei olisi tapahtunut.
– On ihan järjetöntä, että me tuemme toimintaa, jossa ei ole hiventäkään niitä arvoja, joita väitämme niiden edustavan, Torvalds sanoo.
Maatalouden sijaan leikkauslistalle pitäisi hänen mielestään ensin ottaa rakennerahat. EU:n budjetissa on varattu iso siivu "koheesiorahoille", joista rahoitetaan erilaisia alueellisia hankkeita.
Hautala: Korkeimmat tuet leikkuriin
Eurooppalainen vihreä-puolue säilyttäisi sekin maataloustuet, mutta suuntaisi niitä eri tavalla.
Heidi Hautalan (vihr.) mielestä maataloustukia pitäisi kohdentaa laajemmin maaseudun elinkeinojen tukemiseen.
– Maaseutu ja viljely tuottaa mitä erilaisempia hyödykkeitä yhteiskunnalle. Tämä olisi loistava tilaisuus miettiä uudestaan maatalouspolitiikan rahoitusta, Hautala sanoo.
Samalla olisi hänen mukaansa aika laittaa kaikkein korkeimmat tuet leikkuriin.