Tuntematon kesto ja mahdolliset uudet virusaallot vaikeuttavat koronapandemian taloudellisten vaikutusten arviointia.
Danske Bank ennustaa, että Suomen kansantalous supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa 3,5 prosentin nousua. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee pankin arvion mukaan yli 70 prosentin. Työttömyysasteeksi pankki ennustaa kahdeksan prosenttia.
Ennuste on asteen optimistisempi kuin Akavan ajatus- ja tutkimuspaja Akava Worksilla. Se ennakoi eilen, että Suomen bkt notkahtaisi tänä vuonna 6,5 prosenttia. Kahden ennusteen arvio ensi vuoden palautumisesta on sama. Pankin mukaan velkaraha on torjunut yritysten konkurssiaallon. Se kuitenkin huomauttaa, että vientiteollisuuden tilanne on heikkenemässä vuoden toisella puoliskolla. Sen sijaan kotimaista kulutuskysyntää tukee se, että palkat nousevat selvästi inflaatiota nopeammin.
Talous nousee kriisiä edeltävälle tasolle aikaisintaan 2022
Pankin mukaan koronaviruspandemia on aiheuttanut maailmantalouden syvimmän taantuman sitten 1930-luvun laman. Pahin taantumajakso voi kuitenkin jäädä lyhyeksi, kun moni maa on purkanut liikkumisrajoituksia, sanoo pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa. Liialliseen optimismiin ei hänen mukaansa ole kuitenkaan varaa.
– Suomen talous pääsee kriisiä edeltävän kokonaistuotannon tasolle aikaisintaan 2022 lopulla, mutta ripeä nousu edellyttää onnistuneita elvytystoimia ja kansainvälisen kysynnän toipumista, Kuoppamäki kommentoi.
Tuntematon kesto ja mahdolliset uudet virusaallot vaikeuttavat koronapandemian taloudellisten vaikutusten arviointia. Muiksi talousriskeiksi ekonomisti Jukka Appelqvist nostaa Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan mahdollisen uuden kärjistymisen sekä Britannian EU-eroneuvottelujen kriisiytymisen.