Diabeteslääkkeiden kustannukset ovat nousseet ennätyskorkealle. STT kävi läpi Kelan tilastoja, joista selviää, että diabeteslääkkeiden korvauksiin upposi valtion kassasta yli 87 miljoonaa euroa alkuvuonna. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavassa ajassa.
Viime vuonna Kela maksoi diabeteskorvauksia 175 miljoonaa euroa. Tänä vuonna korvaussumma voi nousta lähelle 200 miljoonaa euroa, koska diabeteslääkkeiden saajien määrä nousee tasaisesti.
Vuosi sitten korvauksia maksettiin yli 330 000 diabeetikolle. Suurin osa heistä on aikuistyypin diabeetikkoja. Sairauden katsotaan pitkälti johtuvan huonoista elintavoista.
Tilastoista selviää, että viiden edellisen vuoden aikana lääkettä saaneiden määrä kasvoi reilut 20 prosenttia, kun kustannukset pomppasivat samassa ajassa yli 60 prosenttia.
– Markkinoille tulee koko ajan uusia lääkkeitä, jotka ovat kalliita. Meillä on hoitosuosituksia, mutta lääkäri saa valita hoitokeinoksi parhaaksi näkemänsä tavan, sanoo Kelan tutkija Katri Aaltonen.
Kela maksoi viime vuonna lääkekorvauksia yhteensä 1,3 miljardilla eurolla. Tästä summasta yli 13 prosenttia menee pelkästään diabeteslääkkeisiin, jotka ovat suurin menoerä yksittäisistä lääkkeistä.
Lääkekorvaukset eriarvoisia
Hallitus kiristi lääkekorvauksien perus- ja erityiskorvausta helmikuun alussa, mutta sataprosenttisesti korvattavien diabeteslääkkeiden kiristykset jätettiin tekemättä. Niiden omavastuu on nimellinen kolme euroa kertaostoksesta.
Professori Tapani Rönnemaan mukaan diabeteslääkkeen täyskorvauksen tausta löytyy historiasta. Tyypin 1 diabeteksen hoidon ratkaisuksi löydettiin 1920-luvulla insuliini, joka piti diabetekseen sairastuneen hengissä.
– Insuliini pitää olla sataprosenttisesti korvattava, sillä se on vakavasti sairaalle elinehto. Jos yhteiskunnalle tulee liian suuret kustannukset tyypin 2 diabeteksesta, niin silloin pitää harkita omavastuun korottamista. Tyypin 2 diabeteksessa ei ole välitöntä hengenvaaraa, sanoo Rönnemaa.
Hän työskentelee Turun yliopistossa.
Kelan tilastojen mukaan yli 200 000 diabetesta sairastavaa sai lääkekorvauksia veren sokeripitoisuutta pienentävistä lääkkeistä. Nekin korvataan sataprosenttisesti. Lääkkeisiin eivät kuulu elintärkeät insuliinit tai insuliinijohdannaiset.
Lääkekorvauksilla onkin eroja. Esimerkiksi verenpainesairauksien Kela-korvaus on 65 prosenttia lääkkeen hinnasta, vaikka sen katsotaan myös olevan yhteydessä huonoihin elintapoihin aivan kuten aikuistyypin diabeteskin.
Politiikkaa vai ei?
STT haastattelemat asiantuntijat sanovat, että kyse on poliittisista päätöksistä, kun pohditaan, minkä verran mitäkin lääkettä korvataan. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) mukaan kyse ei ole politiikasta.
– Korvauksia pohtinut työryhmä ei halunnut laittaa sairauksia rinnakkain. Myöskään minä en halua laittaa sairauksia rinnakkain.
Jos kyse ei ole politiikasta, niin miten on voitu päättää se, että verenpainelääkkeitä korvataan 65-prosenttisesti, vaikka sekin luokitellaan osittain elämäntapasairauksiin?
– Kaikki nämä asiat ovat olleet työryhmän laskelmissa mukana. Nyt päätettiin, ettei sairauskohtaisiin kiristyksiin mennä, Risikko sanoo.
Risikko kannattaa lääkkeiden yleisen omavastuun korottamista. Summan suuruuteen hän ei halua ottaa kantaa.
Lääkekorvaustyöryhmä on ehdottanut enintään 50 euron alkuomavastuuta, joka ei koskisi alle 18-vuotiaiden lääkkeitä. Ehdotus on lausuntokierroksella syksyyn saakka.
(MTV3 - STT)