Eeva Lehtimäen kommentti: Hallitusnelikko ja kadonneen kuuden miljardin arvoitus

Säätytalolle lähtee tiistaina odotettu kvartetti eli kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.

Politiikan hoksnokkien mielestä tämä oli selvää jo vaali-iltana huhtikuussa.

Kokoomus ja perussuomalaiset olivat vaalien suurimmat voittajat. Nyt on aika vastata huutoon ja ottaa vastuu. Kansa halusi muutosta ja sitä on nyt luvassa.

Jo tunnusteluvaiheessa oli selvää, että SDP:n johdosta väistyvä Sanna Marin ei halua tinkiä piiruakaan puolueen vaalitavoitteista. Aitoa hinkua hallitukseen ei ollut. Ei ollut tarvetta olla aktiivinen kokoomuksen suuntaan.

SDP:n todennäköinen seuraava puheenjohtaja Antti Lindtman olisi selvästi ollut valmis vakavampiin tunnusteluihin myös taloudesta. Tätä viestiä tuli myös kokoomuksesta.

Marinin kanssa sillat paloivat kiihkeän vaalikamppailun aikana. Lindtmanin kanssa keskusteluyhteys olisi voinut löytyä.

Mutta eipä kokoomuksellakaan ollut kevätromanssin virittelyä SDP:n suuntaan.

Tangoon tarvitaan aina kaksi.

Spekulaatioita sinipunapohjan ympärillä pidettiin hengissä, jos keskustelut olisivat menneet  solmuun perussuomalaisten kanssa.

Politiikan normaalia pokeria.

Lue myös: Petteri Orpo: Tästä syystä SDP ei kelvannut hallitukseen

RKP:n tähtihetket

RKP ehti vaalien jälkeen nousta kokoaan isompaan rooliin. Selvää kuitenkin oli, että hallitushalut ja mahdollisuus vääntää ratkaisuja olivat isompi houkutus kuin poisjäänti jo tässä vaiheessa.

RKP:ssä muistellaan kauhulla vuosien 2015 – 2019 oppositiovuosia, kun puolue ei mahtunut Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen. Ei koskaan enää.

Petteri Orpo (kok.) perusteli tiedotustilaisuudessa, miksi juuri tämä nelikko lähtee neuvottelemaan hallitusohjelmasta. Puolueita yhdistää yhteinen tilannekuva ja tämä tarkoittaa erityisesi taloutta ja keinoja, joilla uudistuksia voidaan tehdä.

Orpon mukaan suurimmat väännöt ovat edessä kuuden miljardin sopeutuksista.

Veikkaan, että monelle Säätytalon neuvottelijalle valkenee kunnolla vasta kiviseinien sisällä,  miten kova urakka on edessä, jos Orpo joukkoineen pitää summasta kiinni.

Harvennusinto ei saisi vaarantaa talouskasvua, eikä suomalaisten arjen sietokykyä.

Suurimmat väännöt eivät siis Orpon mukaan ole edessä maahanmuuttopolitiikasta tai ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista.

Ne ovat optimisti-Orpon mielestä neuvoteltavia ja ratkaistavia kysymyksiä.

Lue myös: Vihreiden Ohisalo: Orpon valinta "tietää kylmää kyytiä ihmisille ja ympäristölle"

On selvää, että Säätytalolla nähdään draamaa juuri maahanmuuttolinjauksista. Perussuomalaiset tulee vaatimaan sellaisia kirjauksia hallitusohjelmaan, joita se voi esitellä kannattajilleen voittona.

Ihmisoikeuskysymykset, turvapaikkapolitiikka ja työperäinen maahanmuutto ovat asioita, jotka jakavat RKP:tä ja perussuomalaisia.

Toisaalta työvoimapula on tosiasia. RKP:n tavoin Orpon pitää pystyä vastaamaan EK:n, ay-liikkeen, Suomen Yrittäjien, kuntien, hyvinvointialueiden ja yritysten paineeseen, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ikääntyvässä Suomessa.

Ilmastonmuutos saattaa olla helpompi rasti, koska työpaikat ja investoinnit, vaikka sitten vihreään siirtymään, kelpaavat kaikille neljälle. Kokoomusta ja perussuomalaisia yhdistää se, etteivät suomalaisten elinkustannukset saa nousta liikaa ilmastotoimien vuoksi. Kuten kokoomuksessa on sanottu aiemmin: autot kuuluvat teille.

Lue myös: Orpo paljasti hallituspohjan – mukaan kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristilliset

Perussuomalaiset valmistautuneet jo pitkään hallitusneuvotteluihin

Perussuomalaiset tulee Säätytalolle paljon paremmin valmistautuneena kuin Sipilän hallitusneuvotteluihin vuonna 2015, puolueesta arvioidaan. Pohjapapereita on tehty jo ennen eduskuntavaaleja.

Timo Soiniin viitaten ”asiat ovat nyt muutakin kuin lippalakkeja ja meloneja” ja puheenjohtajan ulkoministerihaaveen varmistamista.

Kokoomus saa kasaan kokeneen neuvotteluryhmän. Vaalivoittajan suurin ongelma voi olla se, että myös pääministeripuolue joutuu taipumaan kompromisseihin kuten muutkin.

Perussuomalaisten koko oppositiopolitiikan ydin on perustunut vastakkainasetteluun ja ehdottomuuteen. Vallassa asiat eivät ole enää yksinkertaisia. 

Ja entä syntyykö hallitus? Koville se ottaa, aikaa saattaa mennä, mutta kyllä Säätytalolta on aina tultu hallituspaperin kanssa ulos.