Hiusväriallergiat lisääntyvät kovaa vauhtia. Kampaajamestari Riitta-Liisa Laaksonen kertoo, onko hiusten värjääminen enää turvallista ja mitä tulee tehdä, jos huomaa oirehtivansa kampaajakäynnin jälkeen.
Hiusväriallergiat ovat lisääntyneet hurjaa vauhtia. Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen mukaan hiusvärien aiheuttamia allergioita ovat muun muassa kutina, ihottuma, vesirakkulat ja turvotus. Aina ne eivät esiinny vain päänahassa, vaan leviävät myös kasvoihin, kaulalle ja rinnalle. Vaarallisiksi oireet äityvät, jos turvotus pääsee leviämään hengitysteihin asti. Hiukset voivat myös ohentua jatkuvan värjäyksen takia.
– Pelkkä kuumotus ei välttämättä ole hälyttävää, sillä se voi johtua esimerkiksi kuivasta päänahan ihosta. Mutta mikäli iho kirvelee, turpoaa tai menee rikki, on mietittävä mitä tehdä, ekokampaajan koulutuksen saanut kampaajamestari Riitta-Liisa Laaksonen kertoo.
Laaksonen muistuttaa, että allergiaa epäilevän on syytä mennä allergiatesteihin tai pyytää kampaajaa tekemään yliherkkyyskoe, joka paljastaa, onko käyttäjä allerginen kyseiselle käytettävälle hiusvärille.
Erityisen allergisoiva kemikaali on PPD eli parafenyleenidiamiini, jota käytetään liki kaikissa kesto- ja kevytväreissä, mutta myös esimerkiksi ammoniakki voi aiheuttaa yliherkkyyttä. Oma ryhmänsä ovat tuoksuallergikot, joita käy paljon myös Laaksosen kampaamossa.
– Jos asiakkaana on tuoksuallergikko, kiinnitämme erityisen hyvää huomiota huoneilmaan. Silloin emme esimerkiksi tee permanentteja tai ota vastaan asiakkaita, jotka haluavat käyttää vahvoja eteerisiä tuoksuja, Laaksonen sanoo.
Hiusvärejä ei suositella alle 16-vuotiaille
Hiusväriallergia on kuin mikä tahansa allergia. Kaikki eivät herkisty ja allergikoillekin löydetään usein tuote, joka ei aiheuta oireita.
– Jos herkkyystesti ei aiheuta oireita, kokeilemme väriä pala palalta hiuksiin, Laaksonen sanoo.
Tuotepakkausten kanssa on kuitenkin hyvä olla tarkkana. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes paljasti alkuvuodesta hiusvärien puutteita valvontaprojektissaan. Peräti 12 tuotteessa oli merkintäpuutteita ja viisi hiusväriä vedettiin kokonaan markkinoilta.
Laaksosen mukaan laki on yhä epäselvä. Esimerkiksi ammoniakittomana värinä mainostettu tuote voi sisältää nimestä huolimatta vähän ammoniakkia. Mikäli haluaa valita tuotteen, jossa ammoniakkia ei ole, kannattaa etsiä käsiinsä ammoniakkivapaaksi mainostettu tuote.
– Joitakin vuosia sitten näin myös ppd-vapaana mainostetun hiusvärin, joka sisälsi kuitenkin ppd-johdannaisia ainesosia, eli oli näin ollen aivan yhtä allergisoiva, Laaksonen sanoo.
Hiusvärien merkintävaatimukset ovat kuitenkin tarkentuneet. Tuotteiden allergisoivasta vaikutuksesta on kerrottava entistä tarkemmin ja paketeissa on mainittava, ettei värien käyttöä suositella alle 16-vuotiaille.
Laaksosen mukaan on hyvä, että hiusvärien ongelmista puhutaan. Terveellä järjellä selviää kuitenkin pitkälle. Yliherkkyysoireita saaneen ei tulisi koskaan laittaa väriä päähän ilman että oireiden syytä on saatu selville. Hysteriaan ei kuitenkaan ole syytä.
– Jopa raskaana oleva voi värjätä hiuksiaan huoletta, kunhan valitaan oikea tekniikka. Kun hiuksiin laitetaan vaikkapa raitoja niin, että väri ei makaa päänahassa, värjääminen on turvallista, Laaksonen muistuttaa.
Lue myös:
Hiusvärissä piilee yllättävä vaara
MTV3/Helmi, Maarit Rasi
Kuvat: Shutterstock