Syövän tavallisin ensioire on patti. Jos koiralla on sisäelinkasvain, oireet riippuvat siitä, missä elimessä kasvain on.
Periaatteessa koirilla on samanlaisia syöpiä kuin ihmisilläkin. Niitä voi tulla mihin vain.
– Narttukoiralla maitorauhaskasvain on yleisin. Yleisesti koirilla tavallisimpia ovat ihon- ja nahanalaiset kasvaimet, kertoo eläinlääketieteen tohtori ja pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Karoliina Autio Tammiston Evidensiasta.
Melkein mikä tahansa kasvain voi tulla mille tahansa rodulle, joten koiran rotu ei sinänsä suojaa sitä syöviltä.
Rotukoirien geenipooli on Aution mukaan rajoittunut, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että jotkin sairaudet voivat yleistyä: esimerkiksi berninpaimenkoirilla on paljon histiosyyttistä sarkoomaa, mopseilla ja noutajilla taas mastsolukasvaimiksi kutsuttuja kasvaimia.
Koira voi olla apea ja "vetämätön".
Näin eri syövät oireilevat
Syövän tavallisin ensioire on patti. Jos koiralla on sisäelinkasvain, oireet riippuvat siitä, missä elimessä kasvain on.
– Jos kyseessä on keuhkokasvain, koiralle tulee hengitystieoireita, tyypillisesti yskää. Jos kyseessä on ruoansulatuskanavan kasvain, oireita ovat syömättömyys, oksentaminen ja ripuli. Maksan kasvaimissa voi olla samankaltaisia oireita, myös laihtuminen liittyy niihin. Munuaiskasvaimessa voisi olla munuaissairauden oireita, eli lisääntynyttä juomista ja virtsaamista, Autio kuvailee.
Lue myös: Eläinlääkäri kertoo, miten tunnistat koiran aivokasvaimen: "Alkuvaiheessa koirat muuttuvat masentuneiksi tai apaattisiksi"
Pernan kasvain "yksi dramaattisimpia kasvaimia"
Lymfooma eli imusolmukesyöpä oireilee tavallisesti isoina patteina imusolmukkeiden alueella, eli leuan alla, lapojen edessä ja polvitaipeissa.
– Yleensä, jos on mikä tahansa pahanlaatuinen, edenneempi kasvain, koiralle tulee niin sanottuja yleisoireita: se muuttuu väsyneemmäksi, vaisuksi, ruokahaluttomaksi, joskus kasvain voi nostaa kuumeenkin, Autio sanoo.
– Pernan hemangiosarkooma on verisuonista lähtöisin oleva kasvain. Se havaitaan useimmiten vasta, kun se repeää. Pernassa on paljon verta, joten tästä syntyy äkillinen verenvuoto vatsaonteloon.
Hyvälaatuista kasvainta ei mitenkään voi erottaa pahalaatuisesta koskettamalla.
Koira voi menehtyä pelkästään verenvuotoon, tai sen vointi romahtaa, jolloin lähdetään eläinlääkäriin.
– Pelkällä leikkauksella koira ei yleensä elä kuin muutaman kuukauden, ja sytostaatteillakin keskimääräinen ennuste jää alle puoleen vuoteen. Tämä on yksi dramaattisimpia kasvaimia, koska omistajallahan on tavallaan terve koira, jonka vointi yhtäkkiä romahtaa. Siihen ei ehdi varautua.
Oireet voi sekoittaa muihin sairauksiin
Jos omistaja havahtuu vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua siihen, että koiran yskä on jatkunut jo pitkään tai pahentunut pikkuhiljaa, kasvain on voinut jo edetä pitkälle.
– Mutta tokihan hengitystieoireet voivat johtua paljon muustakin kuin kasvaimista. Niitä aiheuttavat monet asiat aina tulehduksista sydänvikaan, Autio sanoo.
Jos oireet ovat pahentuneet, voi kyseessä olla myös esimerkiksi hitaasti etenevä keuhkokasvain. Sen voisi leikkauksella parantaa.
Monet kasvaimet voidaan leikata.
– Jos koiralla on patti, sen näkee ja tuntee. Silloin tietää, että se on epänormaalia, liiallista kasvua, vaikka toki patti voi olla hyvänlaatuinenkin, Autio kuvaa.
– Mitkä tahansa muut oireet voi sekoittaa kyseisen elimen sairauksiin. Jos on vanha koira, jolle tulee hengitystieoireita ja ne ovat olleet kroonisia pitkään, kasvain on diagnoosilistalla korkealla. Kun taas jos on nuori koira, jolla on äkillisiä oireita, silloin listalla ensimmäisenä voisi olla tulehdus.
Hyvälaatuista ei voi erottaa pahalaatuisesta koskettamalla
Hyvälaatuista kasvainta ei mitenkään voi erottaa pahalaatuisesta koskettamalla. Hyvälaatuisilla kasvaimilla on kuitenkin yhteisiä, yleisiä piirteitä.
– Ne ovat pieniä, eivät haittaa koiraa mitenkään ja kasvavat hitaasti. Yleensä hyvänlaatuiset ovat irtonaisia, eli ne eivät kiinnity alla oleviin kudoksiin. Ne ovat tarkkarajaisia. Kun niitä koskettelee, ne eivät ole kivuliaita eikä koko vaihtele, Autio kertoo.
Myös sijainti vaikuttaa. Jos puolen sentin kokoinen patti on koiran kyljessä, sitä voi seurata kotona vähän aikaa. Kuonossa samanlainen patti vaatii nopeampaa toimintaa.
– Kuonon päällä iho on aika tiivistä eikä siinä ole löysää nahkaa. Kyljestähän jopa nyrkinkokoisen kasvaimen voi poistaa melko helposti, ellei kyseessä ole aivan pieni koira, mutta jos samankokoinen kasvain on kuonossa tai raajassa, sitä ei pysty poistamaan. Sentin kokoinen kasvain tietenkin pienen koiran kuonossa on jo aika suuri, Autio anoo.
"Jos koiralla on kasvain, ei ole aivan yksinkertaista sanoa, mikä ennuste on."
Pienet kasvaimet voidaan yleensä poistaa kirurgisesti
Se, millainen ennuste koiran syöpään liittyy, riippuu syövästä. Pienet kasvaimet voidaan yleensä poistaa kirurgisesti ja koira paranee.
– Jos koiralla on kasvain, ei ole aivan yksinkertaista sanoa, mikä ennuste on. Mastsolukasvain on yksi tavallisimpia koirien kasvaimia ja sillä on hyvin vaihteleva käytös: se voi olla lähes hyvänlaatuinen tai todella pahanlaatuinen, Autio sanoo.
Koirille annetaan monia samanlaisia syöpälääkkeitä kuin ihmisille.
– Valitettavasti sytostaattihoidot eivät ole kovin tehokkaita koirien syövissä. Toki tietyissä tapauksissa sytostaattihoito voi parantaakin, mutta yleisesti ottaen se ei ole parantava, vaan antaa hyvälaatuista elinaikaa, toivottavasti pitkäänkin.
Tärkeintä on elämän laatu hoitojen aikana
Koirien hoidot eivät myöskään ole yhtä intensiivisiä kuin ihmisten. Hoidon aikana ajatellaan elämän laatua enemmän kuin ihmisillä. Sytostaattihoidot voivat aiheuttaa myös sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, ripulia ja ruokahaluttomuutta.
Koirien hoidot eivät ole yhtä intensiivisiä kuin ihmisten.
– Ihminen voi päättää, haluaako ryhtyä hoitoihin. Haluaako elää niiden kanssa kolme kuukautta sairaalassa ja voida huonosti, mutta elää vielä 50 vuotta? Se on aivan eri asia kuin lemmikki, joka ei voi tehdä tätä päätöstä itse. Sytostaattihoidoissa lähdetään siitä, että elämän laatu on hoitojen aikana hyvä, mikä tarkoittaa sitä, ettei voi käyttää niin isoja annoksia, Autio sanoo.
– Lymfooma eli imusolmukesyöpä vastaa hyvin sytostaattihoitoon, mutta siitä huolimatta keskimäärinen elinikä jää noin vuoteen ja vai hyvin pieni osa paranee.
Pienimmätkin kasvaimet kannattaa tutkituttaa
Pienimmätkin kasvaimet kannattaa tutkituttaa – varsinkin, ja kasvain on vaikkapa raajassa.
– Kun kasvaimen tutkittaa ajoissa, pahanlaatuinenkin on suhteellisen helposti hoidettavissa. Isommassa kasvaimessa kirurginen poisto ei enää ole yksinkertaista. Mitä pidempään pahanlaatuinen kasvain on paikallaan, sitä enemmän myös etäpesäkeriski kasvaa.