Eläinlääketieteen professori: Nämä koirarodut on jalostettu sairaiksi

– Tuntuu, että joillekin ihmisille on tärkeää, että koira on vaikeasti vammainen, sillä sitä kautta he pystyvät toteuttamaan omaa hoivausviettiään.

Näin sanoo Marjatta Snellman, Helsingin yliopistosta vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt eläinlääketieteen professori. Hän sai hiljattain sekä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton että Kennelliiton palkinnot tekemästään työstä rotukoirien liioiteltua ulkonäköjalostusta vastaan.

– Hoivattavia ei tarvitsisi väkisin luoda, sillä meillä on ilmankin oikeasti huolenpitoa tarvitsevia, kuten löytöeläimiä.

Liioittelevia piirteitä korostava jalostus tuottaa sairaita lemmikkejä, jotka eivät saa elää täyttä koiran elämää.

– Koiran pahoinpitely ei välttämättä tarkoita sitä, että sitä kohdeltaisiin perinteisellä tavalla huonosti, vaan että sen oikeuksia terveeseen elämään loukataan esimerkiksi hengitys- ja liikuntakykyä rajoittamalla.

Leikkauksistakaan ei apua

Alun perin koirat ovat olleet rakenteeltaan sellaisia, että ne ovat voineet elää täysin ongelmitta.

– Nyt jalostuksen kautta muodostuneisiin rakenneongelmiin eivät välttämättä auta edes leikkaukset, Snellman sanoo.

Tällaisia ongelmia ovat muun muassa hengitysilman pääsemättömyys sieraimiin ja keuhkoihin.

– Niitä esiintyy koirilla, joiden nenä on kutistettu. Ne eivät myöskään voi käyttää kaikkea hajukapasiteettiaan. Se on surullista, sillä tavallisen kotikoiran elämässä juuri hajut ovat kaikkein rikkain asia.

Koira ei osaa syyttää omistajaa

Jatkuva hengitysahtaus johtaa kurkunpää-, henkitorvi- ja keuhkoputkiongelmiin.

– Jokainen voi itse kokeilla, miltä tuntuu puristaa omaa nenää pienemmäksi vaikka muutaman minuutin ajan. Joistakin koirista tuntuu siltä jatkuvasti. Eivät ne tietenkään osaa surra huomista tai projisoida kipua omistajaan, mutta ahdistus on jokapäiväistä, Snellman sanoo.

– Englannin kansallismuseossa voi nähdä täytetyn kiinanpalatsikoiran sellaisena, miltä se ennen nykyjalostusta näytti. Sen pää oli aivan normaali ja toimiva, ja itse keisarikin oli siihen tyytyväinen. Nyt touhu on mennyt yli.

Snellman sanoo säälivänsä sekä koiria että niiden omistajia.

– Eräskin kahdeksankymppinen rouva toi sinänsä hyvin hoidetun palatsikoiransa eläinlääkäriin, kun se ei enää jaksanut kävellä pikkulenkkiä hänen kanssaan. Eihän hänelle raaskittu sanoa, että kyseessä on rakennevika.

Lyhytkalloisuus ja korkkiruuvihäntä myös vaarallisia

Lyhytkuonoisuuden lisäksi Snellman varoittaa lyhytkalloisuudesta. Esimerkkinä hän mainitsee cavalierkingcharlesinspanielin.

– Kyseessähän on mitä ihanin koira. Pään muoto vain on jalostettu sellaiseksi, että aivot eivät enää mahdu koiran aivokuoren sisään vaan tursuavat ulos. Seurauksena on aivonesteenkiertohäiriöitä, jotka vaurioittavat selkäydintä. Ne johtavat voimakkaisiin rapsuttamisreaktioihin ja kipukohtauksiin.

Huoli aivo-selkäydinnesteen virtauksen häiriöstä eli syringomyeliasta on maailmanlaajuinen.

– Rotuyhdistys Suomessa on onneksi todella vahvasti mukana tämän kehityksen pysäyttämisessä, Snellman kiittelee.

Yksi koirille ongelmia aiheuttava piirre on myös korkkiruuvihäntä bulldoggi-tyyppisillä koirilla.

– Siinä nikamat ovat kasvaneet yhteen. Pahimmassa tapauksessa ne kasvavat vielä sisäänpäin peräaukon viereen, mikä estää ulostamisen ja aiheuttaa tulehduksia.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva