Lama runtelee ihmisiä ympäri maailman, eivätkä eläkeläiset ole ainakaan parhaimmassa mahdollisessa tilanteessa kaiken keskellä. Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Hilkka Häkkilä sanoo, että lisätienestien hankkiminen eläkkeen kylkeen on nyt hyvin vaikeaa.
Häkkilä muistuttaa, että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat yli 75-vuotiaat, joiden elämää kiusaavat sairaudet. Hänen mukaansa Suomessa on noin 91 000 ihmistä, jotka saavat vain kansaneläkettä, eli noin 600 euroa kuussa.
− Tämä koskee juuri yli 75-vuotiaita, joilla on suuret sairauskulut. Minullekin on tullut puheluita, joissa on kysytty, mistä saisi apua, kun rahat eivät riitä. He ovat sanoneet, että joutuvat karsimaan lääkkeistä tai ruuasta, Häkkilä harmittelee.
Mistä sitä apua sitten saa? Häkkilä neuvoo:
− Ihan ensin kannattaa kääntyä sosiaalitoimiston puoleen. Eihän Suomessa ketään nälkään tapeta. Sehän on jo perustuslaissamme, olkoonkin että se ontuu monin paikoin.
− Kirkonkin sosiaaliapu on tullut nyt mukaan. Näiden lisäksi kannattaa käydä Kelan konttorissa ja tarkistaa, saako kaikkia etuuksia. Aina kaikista etuuksista ei kerrota, ellei niistä ymmärrä kysyä, Häkkilä muistuttaa.
Nykyeläkeisillä kunto kestää vielä työnteonkin
Lisätienestejä mielivät eläkeläiset ovat kaikkien työtä hakevien tavoin ahtaalla tässä taloustilanteessa. Häkkilän neuvo kuitenkin on, että töitä kannattaa miettiä oman ammattinsa kautta.
− Esimerkiksi terveydenhuollon puolella, vanhuspalveluiden kohdalla puute hoitajista on mitä suurin. Mutta mistä saadaan ne eurot heidän palkkaamiseensa, kun kunnat kituvat taloudellisessa ahdingossa, Häkkilä sanoo.
Hänen mielestään näinä päivinä eläkkeelle jäävät ovat keskimäärin sellaisessa kunnossa, että ainakin jonkinlainen työ sujuu.
− Tänä päivänä eläkkeelle jäävä on ihan eri kunnossa psyykkisesti ja fyysisesti kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. He kyllä pystyvät tekemään vielä jonkinasteista työtä, Häkkilä vakuuttaa.
Palkallisen työn lisäksi useimmat eläkeläiset tekevät työtä, jonka arvoa ei suoraan mitata euroissa.
− Jopa 75-vuotiaista lähes 20 prosenttia hoitaa lastenlapsiaan tai muita omaisiaan. Sillä on erittäin suuri kansantaloudellinen merkitys, Häkkilä painottaa.