Energiakriisi ajaa myös sähkönmyyjiä vaikeuksiin: "Katastrofin aineksia ilmassa", sanoo toimintansa lopettava Lumo Energia

Sähkönmyyntiyhtiö Lumo Energia kertoi keskiviikkona lopettavansa toimintansa.

Lumo Energian mukaan lopettamisen syynä on vaikea markkinatilanne ja koko euroopanlaajuinen energiakriisi.

– Hintojen vaihtelu, korkeat hinnat ja koko markkinatilanne tekivät toiminnan niin hankalaksi, että meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa, sanoo Lumo Energian toimitusjohtaja Otto Savasti.

Lumo Energian, kuten muidenkin suomalaisten sähkönmyyntiyhtiöiden liiketoiminta perustuu siihen, että ne ostavat sähköä sähköpörssistä, ja myyvät sitä eteenpäin sähkön käyttäjille, kuten kotitalouksille.

Nyt sähkön hinta on noussut, ja heilahtelee rajusti Ukrainan sodan ja euroopanlaajuisen energiakriisin vuoksi.

Tulevia sähkön hintoja on vaikeampi ennustaa, mikä lisää sähkönmyyntiyhtiöiden riskejä ja vaikeuttaa hinnoittelua.

– Näkisin, että katastfrofin aineksia on ilmassa. Jos energiakriisi tästä pahenee ja näemme ennätyskorkeita hintoja, niin se voi aiheuttaa vaikeuksia kaiken kokoisille toimijoille sähkönmyynnissä, Savasti sanoo.

Savasti uskoo, että energiakriisi aiheuttaa yritysjärjestelyjä tai ajaa muitakin sähköyhtiöitä lopettamaan toimintansa.

"Tilanne on haastava"

Suomessa on noin 70 sähkönmyyntiyhtiötä, joista alle kymmenen on yhtiöitä, joilla ei ole omaa tuotantoa, eikä lainkaan yhteyksiä sähköntuotantoon tai verkkoyhtiöihin, kertoo Energiaviraston markkinat-ryhmän johtaja Antti Paananen.

Sähkönmyyntiyhtiöt maksavat sähköpörssiin sen hetkistä tukkuhintaa, mutta laskuttavat asiakkaita noin kuukauden viiveellä.

Vaikka liiketoiminta sinänsä olisi kannattavaa, sähkönmyyntiyhtiöiden kassa voi tyhjentyä, jos sähkön hinta sähköpörssissä nousee jyrkästi. 

Paanasen mukaan on mahdollista, että vaikean markkinatilanteen vuoksi myös muita sähkönmyyntiyhtiöitä joutuu lopettamaan toimintansa.

– Tietenkään se ei ole täysin poissuljettua, koska nykyinen tilanne on haastava, ja epävarmuutta on paljon. Meillä ei ole kuitenkaan ole energiavirastossa tietoa siitä, mikä on kunkin myyjän taloudellien tilanne, ja miten he ovat onnistuneet suojautumaan riskejä vastaan.

Jos sähköyhtiö kaatuu tai lopettaa toimintansa, asiakkaat siirtyvät joko uuteen yhtiöön, tai joutuvat etsimään itse uuden sähkönmyyjän.

Jos toimintansa lopettanut sähköyhtiö myy toimintonsa, asiakkaat siirtyvät uuden yhtiön asiakkaiksi.

Muussa tapauksessa asiakkaat joutuvat itse tekemään uuden sähkönmyyntisopimuksen jonkin toisen sähkönmyyjän kanssa. 

 – Verkkoyhtiö on velvollinen jakelemaan sähköä kolmen viikon ajan. Jos on passsiviinen, eikä tee uutta sopimusta tuon ajan kuluessa, voi verkkoyhtiö katkaista sähköt.

Kuluttajille sähköyhtiöiden kaatumisesta voi siis pahimmillaan aiheutua vaivaa ja aiempaa kalliimpia sähkösopimuksia.

Paanesen mukaan tällä hetkellä määräaikaisissa sähkönmyyntisopimuksissa sähkön hinta on noin 20 senttiä kilowattituntia kohden. 

Savastin mukaan on todennäköistä, että Lumo Energialle löytyy ostaja elokuun aikana. Neuvotteluja käydään parhaillaan, ja ostajaehdokkaita on ilmaantunut sekä Suomesta että ulkomailta.

Energiakriisi näkyy myös valituksissa

Lumo Energia on vähintään neljäs sähköyhtiö, joka lopettaa toimintansa reilun vuoden sisällä.

Viimeksi joulukuussa Energia 247 lopetti toimintansa taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Myös Finergy ja 365 Hankinta lopettivat toimintansa viime vuonna.

Kaikki kolme olivat sähkönmyyntiyhtiöitä, joilla ei ollut omaa tuotantoa tai yhteyksiä verkkoyhtiöihin. 

Ainakin Energia 247:n taloudellisten ongelmian taustalla olivat kassaongelmat.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on saanut vuosina 2020 ja 2021 sähköyhtiöitä koskevia valituksia vuosittain yli kolme tuhatta. Niistä lähes puolet on koskenut Finergyä ja 365 Hankintaa, jotka ovat jo lopettaneet toimintansa.

Tänä vuonna KKV:n saamat valitukset ovat koskeneet aiempaa useampia yhtiöitä. Aiempaa suurempi osuus valituksista koskee tapauksia, joissa sähköyhtiöt ovat yrittäneet muuttaa määräaikaisten sopimusten ehtoja kesken sopimuskauden.

– Energiakriisi on näkynyt markkinoilla niin, että yritykset on muun muassa muuttaneet määräaikaisten sopimusten ehtoja lainvastaisesti. On esimerkiksi poistettu hintakatto sopimuksesta tai lisätty datahub-maksuja. Myös aggressiivista puhelinmarkkinointia on ollut, kertoo KKV:n ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Väänäsen mukaan KKV on tänä vuonna saanut 1910 sähköyhtiöitä koskevaa valitusta, joista noin puolet koskee sopimusehtojen muuttamista tai puhelinmarkkinointia.