Entistä heikommin voivat nuoret kertovat, miten heitä pitäisi auttaa koronakuilusta – rajoituksille ei heru ymmärrystä: "Miten on voinut päästä baariin, mutta ei kouluun"

Luvut ovat karua luettavaa.

Miltei 80 prosenttia nuorista arvioi henkisen hyvinvointinsa heikentyneen koronakriisin aikana.

Tulokset selviävät MTV Uutisten ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselystä.

Uutisissa vierailleet nuoret mainitsevat pahimmaksi vastustajakseen korona-aikana epävarmuuden.

– On ollut hirveän hankala suunnitella elämää eteenpäin, kun ei tiedä pääseekö opinnot aloittamaan lähiopetuksessa, pääseekö tapaamaan uusia opiskelukavereita ollenkaan vai jäänkö minä ihan yksin. Se epävarmuus on kyllä ollut ehdottomasti se ahdistusta aiheuttava seikka, Emilia kertoo. 

Samoin tuntee lähihoitajaksi opiskeleva ja kerho-ohjaajana toimiva Jessica.

– Epävarmuus, että pääseekö työssäoppimaan varmasti ja pääseekö töihin. Olen kerho-ohjaajana, lakkaako lasten kerhotoiminta?

Lue myös: MTV Uutisten ja Allianssin koronakysely: Neljä viidestä nuoresta kertoo hyvinvointinsa heikentyneen – "Pitkät päivät koneen ääressä alkoivat viedä mielenterveyttäni"

Yksinäisyyden tunne on ollut läsnä

Kyselyn vastauksissa nousi esiin muun muassa ahdistuneisuus, jaksamattomuus, yksinäisyyden ja voimattomuuden tunne ja esimerkiksi liiallinen puhelimen tai netin käyttö.

Edellä mainituista erityisesti yksinäisyyden tunne on tullut molemmille tutuksi.

– Tietyllä lailla se yksinäisyyden tunne. Erityisesti silloin pahimpaan korona-aikana. Minäkin asun yksin. Oli todella hankalaa saada niitä sosiaalisia kontakteja, Emilia kertoo.

Negatiivisten tunteiden lisäksi hallaa on voinut aiheutua esimerkiksi opintoihin jatkuvan etäopiskelun vuoksi, mutta näin ei ole Jessican kohdalla.

– Minulla on opinnot sujunut todella hyvin, mutta on se ollut haastavaa etänä.

"Seuraukset ovat dramaattiset"

Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelmin mukaan on selvää, että seuraukset ovat dramaattiset, kun nuorilta otetaan kahdeksi vuodeksi pois harrastukset, kouluyhteisö ja niiden mukanaan tuomat turvalliset aikuiset.

– Jollei nuoriin suunnata nyt tosissaan huomiota ja resursseja, olemme vaarassa menettää kokonaisen ikäluokan. Jokaisen suomalaisen on syytä huolestua nuorten hyvinvoinnista viimeistään nyt.

Nuorten kokemukset tuen saamisesta ovat jakautuneet. Reilu kolmannes vastaajista kokee saaneensa riittävästi tukea. Reilu kolmannes ei koe saaneensa riittävästi tukea ja noin neljäsosa ei osaa sanoa.

Jessican mielestä tukea olisi voinut olla enemmän saatavilla.

– Olisi voinut olla tukea enemmän. Olla lähiopetusta ja järjestää asiat niin, että ne onnistuisivat. Ettei olisi salit menneet kiinni. Olisi nuorilla ollut kaikki harrastukset auki koko ajan.

Mielenterveyspalveluihin tulisi panostaa

Eniten nuoret kertovat tarvitsevansa mielenterveyspalveluita, vertaistukea ja mahdollisuutta keskustella muiden nuorten kanssa.  

Kyselystä selvisi, että nuoret kaipasivat keskustelumahdollisuutta ikätovereidensa lisäksi luotettavan aikuisen kanssa. Tukea kaivattiin myös etäopiskeluun.

– Mielenterveyspalveluihin on tällä hetkellä todella hankala päästä Suomessa. Sen huomaa, että se on vaikuttanut omaan ja kavereiden hyvinvointiin. Jos on paha olo, siitä ei oikeastaan pysty kertomaan kenellekään. Ei pääse sinne ammattiavun piiriin, Emilia selittää.

Nuorten mielestä avainasemassa onkin se, että jatkossa turvataan riittävät mielenterveyspalvelut. Vaikka koronarajoitukset poistuvatkin, ei se tarkoita automaattisesti sitä, että ongelmat häviävät kuin tuhka tuuleen.

Esiin nousee myös keskustelun tärkeys.

– Kouluissa pitäisi enemmän puhua. Ihan ala-asteelta lähtien lasten kanssa. Mitä tukea jokainen tarvitsee. Jokainen saisi sen määrän tukea, mitä tarvitsee niihin opintoihin, Jessica pohtii.

"Miten näin voi olla Suomen kaltaisessa maassa"

Kaikkia koronatoimiin liittyviä ratkaisuja, joita Suomessa on tehty, ei nuorilta heru ymmärrystä.

– Näin jälkeenpäin tuntuu aivan todella kohtuuttomalta, että miten on voinut olla niin, että on päässyt vaikka baariin, mutta ei kouluun. Se tuntuu aivan häkellyttävän omituiselta, että miten näin voi olla Suomen kaltaisessa maassa, Emilia päivittelee.

Toiminnanjohtaja Munsterhjelm toteaa vielä, että inhimillisen hinnan lisäksi tekemättä jättämisestä maksetaan myöhemmin todella kovaa taloudellista hintaa, jos nyt ei toimita.

Lue myös: Pandemia rajoituksineen tehnyt karmeaa jälkeä nuorten hyvinvoinnille: "Vertaisin suoraan sota- ja lama-aikaan"