Metsähallitus perustelee irtisanoutuneen pääjohtajan muhkeaa erokorvausta muun muassa pääjohtajan pitkällä kilpailukiellolla ja sillä, että Metsähallitus rinnastuu valtio-omisteiseen pörssiyhtiöön. Asia ilmenee Metsähallituksen maa- ja metsätalousministeriölle antamassa selvityksessä, jonka STT pyysi.
Lisäksi Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan Timo Laitisen mukaan ylimääräinen kuuden kuukauden erokorvaus oli Metsähallituksen edun mukainen, mutta hän ei suostu kertomaan, miksi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaati Metsähallitukselta selvitystä pääjohtaja Pentti Hyttisen irtisanoutumiseen liittyvistä korvauksista. Hyttinen sai irtisanoutuessaan kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden erokorvauksen.
Metsähallitus on valtion liikelaitos ja käyttää näin ollen julkista rahaa. Valtioneuvosto on linjannut periaatepäätöksessään, miten valtion omistamien yhtiöiden pitää toimia ja millaisia irtisanomiskorvauksia valtion omistamien yhtiöiden johtajille tulisi maksaa.
Periaatepäätöksessä ei kuitenkaan mainita valtion liikelaitoksia, joten niitä ei ohjeisteta suoraan.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston oikeudellisen yksikön päällikkö Vilppu Talvitie sanoo, että Metsähallituksen selvitys vaatii lisää selvitystä ja harkintaa eikä sen läpikäynti ole läpihuutojuttu. Vielä perjantaina Talvitie sanoi STT:lle, että hänen "näppituntumansa" mukaan Metsähallituksen maksamat korvaukset ja sen perustelut olivat asianmukaisia.
STT:n yhteydenoton jälkeen ja perehdyttyään asiaan hän sanoo, että sen selvittämiseen tarvitaan lisää aikaa. Selvitys on tarkoitus esitellä sen valmistuttua ministeri Lepälle, kun Lepän kalenterista löytyy tilaa, Talvitie sanoo.
Johtamisella ei ollut vaikutusta erokorvaukseen
Pääjohtaja Hyttisen irtisanoutuminen elokuun lopussa aiheutti paljon kuohuntaa. Hyttinen erosi henkilökohtaisiin syihin vedoten vain hetkeä ennen Metsähallituksen hallituksen kokousta, jossa oli tarkoitus käsitellä Hyttisen johtamistapaa koskevaa selvitystä.
Selvitystä ei Hyttisen eron vuoksi vielä tuolloin käsitelty. Syyskuun loppupuolella Metsähallituksen hallitus kuitenkin totesi selvitystä käsiteltyään, ettei Hyttinen olisi nauttinut hallituksen luottamusta.
Laitinen sanoi tuolloin, että arvioinnissa tuli esille, että Hyttisen johtamisessa oli merkittäviä puutteita ja kehittämistarpeita. Lisäksi selvitystä varten haastatellut kertoivat useista epäasialliseksi koetuista johtamistilanteista, Laitinen sanoi.
Epäasiallinen kohtelu ei kuitenkaan vaikuttanut erorahan suuruuteen. Miksi?
– Silloin kun hallitus tätä asiaa (Hyttisen irtisanoutumista) käsitteli, hallitus ei käsitellyt selvitystä, Laitinen sanoo.
Selvitys on kuitenkin tehty ennen kuin Hyttinen irtisanoutui?
– Niin.
Miten tällä ei siis ole mitään vaikutusta?
– Ei sillä sinänsä siihen mitään vaikutusta ole, koska asiaa ei silloin käsitelty, Laitinen perustelee.
Hyttisen alkuperäisessä johtajasopimuksessa ei ole mainintaa erokorvauksesta, jos pääjohtaja irtisanoutuu itse. Siitä huolimatta hän sai irtisanoutuessaan sekä kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan että kuuden kuukauden palkan suuruisen erokorvauksen. Päälle tulevat vielä lomakorvaukset ja puhelinetu.
Kultainen kädenpuristus erokorvauksesta ja irtisanomisajan palkasta nousee yli 200 000 euroon.
Laitinen sanoo, että irtisanomisajan palkka on "itsestään selvä normaali irtisanoutumisajan korvaus". Kuuden kuukauden erorahaa Laitinen perustelee Metsähallituksen edulla.
– Metsähallituksen toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä syistä tämä katsottiin tässä tilanteessa Metsähallituksen edun mukaiseksi, hän sanoo.
Miten on Metsähallituksen edun mukaista, että irtisanoutuneelle johtajalle maksetaan vielä kuuden kuukauden palkan edestä lisää rahaa?
– En pysty sitä nyt tässä yhteydessä sen enempää avaamaan, Laitinen sanoo.
Minkä takia ette voi avata asiaa enempää?
– Tällaisen liikelaitoksen johtamiseen liittyy paljon sellaisia asioita, joita ei voi julkisuudessa käsitellä, hän sanoo.
Alkuperäisessä johtajasopimuksessa on sovittu 12 kuukauden kilpailukiellosta. Laitisen mukaan 12 kuukauden kilpailukielto on perusteltu, sillä Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen pinta-alasta valtion maita ja metsiä ja tekee merkittävää liiketoimintaa. Metsähallituksen liikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa.
Laitinen sanoo, että Metsähallituksen pääjohtajalla on erittäin laajaa metsäalaan liittyvää taloudellista tietoa.
– Tietysti haluamme sen pysyvän vain Metsähallituksen tiedossa, ja sitähän varten kilpailukiellot ovat yritystoiminnassa olemassa, hän sanoo.
"Parempi on, että verrataan johonkin"
Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan suurien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista noin puolella irtisanomisaika ja irtisanomiskorvaus on 1,5 vuotta. Valtioneuvosto on kuitenkin linjannut, että valtion pörssiyhtiöissä ja niihin rinnastettavissa yhtiöissä irtisanomisajan palkan ja erokorvauksen yhteenlaskettu suuruus ei saa ylittää 12 kuukauden kiinteää palkkaa. Muissa kuin pörssiyhtiöissä korvaus ei saa ylittää kuuden kuukauden kiinteää palkkaa.
Linjauksen mukaan pörssiyhtiöihin rinnastettavia yhtiöitä ovat muun muassa Posti ja Patria. Maa- ja metsätalousministeriön Talvitie sanoo, että valtion omistajaohjauslakia sovelletaan valtion liikelaitoksiin, mutta valtion omistajapolitiikkaa koskevissa linjauksissa käsitellään vain yhtiöomistusta. Hänen mukaansa ei olisi välttämättä huono asia, jos myös liikelaitoksista linjattaisiin samaan tapaan kuin valtion omistamista yhtiöistä.
Metsähallitus katsoo selvityksen mukaan rinnastuvansa valtion omistamiin pörssiyhtiöihin muun muassa liiketoimintansa koon ja tuloksentekokyvyn perusteella.
– Joku voisi tulkita, että kun valtioneuvoston kanslian ohjeet eivät tunnista liikelaitosta lainkaan, voisimme tehdä mitä hyvänsä. Näin emme tietenkään toimi. Parempi on, että verrataan johonkin kuin se, että todettaisiin, ettei Metsähallitusta mainita, niin sitä eivät koske mitkään rajoitteet, Laitinen perustelee, miksi Metsähallitus rinnastuu muun muassa Patriaan.
Pentti Hyttisen ympärillä on kuohunut myös aikaisemmin. Vuonna 2015 Hyttinen erosi Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan tehtävästä. Tuolloin Pohjois-Karjalan maakuntahallitus kertoi, että Hyttisen ja alaisten välillä vallitsi luottamuspula.
Myös Hyttisen pääjohtajanimitykseen vuonna 2016 liittyi erilaisia käänteitä. Tuolloin maatalous- ja ympäristöministerinä toiminut Kimmo Tiilikainen (kesk.) esitti Hyttistä tehtävään. Keskustan kansanedustajat puolestaan toivoivat, että pitkäaikainen keskustan jäsen Esa Härmälä olisi saanut jatkaa tehtävässään.
Tiilikainen sai puolueeltaan harvinaisen kirjallisen varoituksen. Nykyisin Tiilikainen toimii keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä.