-Tervetuloa vaan, mukavaa että pääsit tulemaan, Ville tokaisi ironisesti luokan edestä.
-Taisi neidillä olla vilkas yö kun aamu venähti vähän pitkäksi, mies jatkoi ilkkuen.
Laura kirosi mielessään julkiset kulkuneuvot, sään, sairastuneen isänsä ja itsensä.
-Anteeksi nyt hirveästi, mutta ei ole meikäläisen vika jos vanhukset päättävät saada virustartuntoja ja joutuvat sairaalaan keskellä yötä, Laura puuskahti.
Pellaksessa oli ollut ruuhkaa, ja kotiinpaluu oli venynyt venymistään. Työnhakuprosessin psykologi naurahti kuivasti.
-Selityksiä, selityksiä!
-Teitä on kolmestasadasta enää kolme jäljellä. Silloin ei myöhästellä, vaikka äiti tekisi kuolemaa!
-Olette hakemassa huippupaikkaa, jonka uusi täyttäjä ei tule seuraavan vuoden aikana tietämään mitään yksityiselämästä, tuntemaan yhtään ylimääräistä tunnetta tai tuhlaamaan ensimmäistäkään minuuttia muuhun kuin uraansa,Ville ampui.
-Oletteko valmiina viimeisen päivän henkiseen painekattilaan ja taisteluun paikasta auringosta?
Kolmet kasvot katselivat valintagurua ilmeettömänä nyökäten.
Nyt se oli sitten menoa.
Kahdeksan tuntia myöhemmin Laura tärisi väsymyksestä ja pyyhki kyyneleitä silmistä. Mitään tällaista hän ei ollut kokenut sitten lapsuusvuosien.
Ensimmäiset tunnit oli täytetty palikkatestikuponkeja aikarajoilla. Muutama minuutti per annettu tehtävä viritti jokaisen hermonsäikeen äärimmilleen.
Piti kyetä näkemään, kuuntelemaan, havainnoimaan ja analysoimaan kiivaaseen tahtiin materiaalia, jota videotykki suolsi säälimättömään tahtiin.
Puolen tunnin ruokatauon aikana Laura tankkasi energiajuomaa, kevyen salaatin ja pari banaania, minkä jälkeen rumba jatkui edelllistäkin kiihkeämpänä.
Yksilösuorituksia mitattiin pitkin iltapäivää kiusallisillakin tavoilla.
Ei ollut helppoa pitää pokerinaamaa, kun kujanjuoksussa joutui yhtäkkiä huoneeseen, missä istui kuuden hengen raati testaamassa käytännön kielitaitoa fiktiivisen Aasia-neuvottelun kulisseissa.
-Anteeksi, mutta emme neuvottele naisen kanssa. Missä esimiehenne on?, heitti kiinalaista ostajajärjestöä edustanut liikemies englanniksi.
Piti selittää äärimmäisen kohteliaasti mutta samalla päättäväisesti, että firma oli oma, ja että nainen toimitusjohtajana ei ollut Euroopassa mitenkään omituista.
Toisessa huoneessa intialainen nainen, globaalin yrityksen hallintojohtaja, ryhtyi utelemaan tietoja perheestä, suvusta ja varsinkin lapsista.
-Aviomieheni toimii erään maailmanlaajuisen järjestön juridisena neuvonantajana, ja hänen työnsä vie miestä pitkin maailmaa.
-Toteutamme perhehaavettamme tällä hetkellä siten, että tuemme kummeina erään orpokodin kolmea tyttöä. Toivomme kykenevämme kouluttamaan heitä niin pitkälle kuin mahdollista.
Valehteluahan se oli, mutta hätä ei tunne lakia.
-Noniin, aloitti Ville ja katseli kolmikkoa lasiensa takaa.
-Päivä on pulkassa, ja alustavat tulokset saatte heti.
Laura niistää täräytti nenäliinan täyteen ja katseli syrjäkarein kilpailijoitaan.
Jussi oli kolmekymppinen dippi-inssi, kävelevä analyysikone ja Singaporessa muutaman vuoden asunut hujoppi. Kaveri oli hajuton ja mauton mutta äärimmäisen skarppi liikemies.
Harry muistutti enemmän kilttiä koiranpentua, jonka emo oli hyljännyt varhain.
Surumieliset silmät, lempeä puhetyyli, harkitsevat hiljaisuudet ja filosofiset vastaukset toivat mieleen hillityn ja hallitun diplomaatin, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.
Saudiperheen yksityisenä neuvonantajana oppi nähtävästi äärimmäistä kärsivällisyyttä.
Laura aivasti.
Pärskeet lensivät pitkin käsivarsia ja paidan etumusta, jättäen tahroja muistiinpanopapereille.
Ei se ollut sitä, että isä oli joutunut sairaalaan edellisenä yönä, eikä sitä että unet olivat jääneet vähiin kolmena viikkona, vaan se, että psykologipaskiaisella oli niin voimakas partavesi.
Laura oli allerginen myskipohjaisille hajusteille.
Haatshu!!
Ville katseli vaalean naisen punehtuneita kasvoja ja kosteita papereita.
Yleensä tiukalta testaajalta pääsi pehmeä naurahdus.
-Oletko ihan varma ettei sillä viimeöisellä ole mitään tekemistä tuon kanssa, mies kysyi mukamas viattomasti.
-Ehkä kannattaisi pitää yllään öiseen aikaan muutakin kuin Chanelvitosta?
Laura punastui
Se siitä sitten, Laura ehti ajatella ennen kuin sanat tulivat suusta.
-Voi perkele, mee itte taksilla faijas luo joka itkua vääntäen ryömii eteisen lattialla ja yrittää väittää, että kaikki on ihan hyvin.
-Tilaa toinen pirssi, lähde känny kuumana joka paikkaan soitellen kohti ensipaua, ja taivuta siellä sitten rautalangasta tilannekuvausta…
Stressi purkautui yhtenä sanaryöppynä, jonka sisältö ei ollut missään kulttuuriympäristössä soveliasta saatikka hyväksyttävää.
-Ihan se ja hailee miten meikäläisen käy, mutta mulla on vaan yksi isä, äiti kuoli jo!
Ville rykäisi.
-Odota vähän, rauhoitu jookos…
-Kerron näille miehille ensin arviot ja otetaan me sitten juttutuokio heti sen jälkeen kahdenkesken?
Laura keräsi voimiensa rippeet ja nyökkäsi.
Mennään vaan katkeraan loppuun asti, nainen päätti hiljaa.
Kahden kilpailijan poistuttua Ville tuli viereen ja laittoi kädet olkapäille. Katse oli hellän lempeä ja ymmärtäväinen.
-Kai sä tajuat ettei tollasessa tilanteessa voi ruveta pehmoilemaan, suklaasilmäinen psykologi sanoi tuijottaen Lauraa silmiin.
-Joojoo, kyl mä tästä jo…
-Älä nyt rimpuile siinä, Ville torui ja veti naista lähemmäksi itseään.
-Mä oon allerginen sulle, nainen totesi puolivakavissaan.
-Tai siis tolle myskiämpärille mikä sun korvien taakse on läiskästy.
Ville naurahti.
-Pitää varmaan vaihtaa merkkiä…
Seuraavassa hetken hiljaisuudessa oli jotain kiihottavaa.
-Sä oot ihan märkä, nainen!, mies sanoi samalla kun untuvaisen karvan peittämä käsi pyyhkäisi rintamustaa.
-Sorry, väärä sanavalinta, Ville korjasi välitttömästi.
Mies tunsi jännittyneen kehon naurahduksen palleassaan. Vaaleat hiukset heilahtivat ja kutittivat samalla nenää.
Oli Villen vuoro aivastaa.
-Jahas, ja sä oot nähtävästi sitten tottunu halpahajuisiin naisiin, Laura heitti jo vapautuneemmin.
Oli miehen vuoro mennä hiljaiseksi.
Jännityksen laukeaminen hihitykseen tuntui hyvältä, kun sai olla sylikkäin.
Lauraa yhtä aikaa itketti ja huvitti.
Tässä hän seisoi, piirua ennen unelmien työpaikan menettämistä sadistisen rääkkääjänsä sylissä ja ulisi räkä poskella.
Lämpöiset kädet hieroivat kireää niskaa.
Villen ensimmäinen suudelma oli kiusoitteleva, kokeileva ja kokenut. Laura vastasi arastellen, mutta ei lopulta mahtanut mitään loistavalle lääkärilleen. Toinen oli elämänmakuinen, himokas ja leikittelevä.
Naisen ote miehen kyljistä tiukkeni, kun miehen huulet hamusivat kaulaa.
Kieli leikitteli kujeillen ja hampaat näykkäsivät ihosta pieniä makupaloja.
-Tää on ihan sekoa, Laura voihkaisi kun tunsi kuumuuden leviävän alemmas.
Miehen vastasilitetty paita avautui nappi napilta, paljastaen sileän ja maidonvaalean ihon.
-Haha, posliini, Laura virnisti.
-Arvaa vaan, mies mumisi ja ohjasi naisen kättä alemmas.
Vyön solki, napit, vetoketju…..
-Wau…, nainen hönkäisi tuntiessaan mitä oli tarjolla.
-Ite oot, Ville parahti kun tajusi ettei naisella ollut hameensa alla kuin helposti syrjäytettävät stringit.
Laura ynähti ja nosti muitta mutkitta helmoja pois tieltä.Ville nosti naisen istumaan kylmälle toimistopöydälle ja ihaili näkymiä.
-Tää on upeinta mitä mies voi toivoa…Anna mä teen sulle yhen jutun….
Laura katseli utuisin silmin eteensä. Ville siirsi ohuen kangaskaistaleen sivuun ja nuolaisi huuliaan.
-Ihanaa herkkua…
Nainen vapisi kuin kuumeessa.
-Mmmm, -malttamattomat naiset on niin kiihottavia…
-Lopeta toi analysointi ja anna palaa!, Laura vinkaisi nähdessään punaisena ja violettina hehkuvan unelman.
Stressi purkautui muutamalla äkkinäisellä liikkeellä.
***
Hämillisen suukottelun ja napitusten jälkeen pöllähtänyt Laura tajusi tehneensä jotain, mikä saattoi maksaa hänen koko loppuelämänsä.
-Miten mä muuten sijotuin siinä kolmen koplassa, hän kysyi puolihuolimattomasti.
-Sorppa, ei napannut. Itse asiassa toimeksiantaja sanoi jo alun perin, että hommaan pitää valita äijä.
Laura katseli miestä tyrmistyneenä.
Ville virnisti.
-Älä nyt käsitä väärin.
-Mä halusin testata sut niiden piikkiin, koska oon ite lähdössä komennukselle Bangkokiin ja tarvitsen naispuolisen neuvottelijan kumppaniks Thaimaahan.
-En oo juristi, mutta jos psykologi ja bisneshirmu kelpaa niin lähde mukaan. Hommataan kimppakämppä, tehdään fyrkkaa ja ….
BB