Huoliteltu ulkonäkö on yhä useamman työntekijän arkea, uutisoi sanomalehti Etelä-Saimaa.
Lehden haastatteleman Helsingin yliopiston dosentti Mira Karjalaisen mukaan hyvältä näyttämisestä on tullut osa työtä. Puhutaan niin sanotusta esteettisestä työstä.
– Aina on ollut malleja ja lentoemäntiä, mutta ulkonäkövaatimukset ovat tulleet niillekin aloille, joilla niitä ei ennen ollut. Ajatellaan, että ulkonäkö vastaa ihmisen sisältöä ja kertoo tämän luotettavuudesta, Karjalainen sanoo haastattelussa.
Karjalainen on tutkinut pitkään tulevaisuuden työelämää ja kirjoittanut lukuisia julkaisuja aiheesta. Hän on osana Suomen Akatemian WeAll-hanketta. Tutkimustiimi on haastatellut 25-50-vuotiaita tietotyöläisiä muun muassa heidän ulkonäköpaineistaan. Karjalaisen, Charlotta Niemistön ja Jeff Hearnin kirja aiheesta julkaistiin viime vuonna.
Lehti nostaa esille, että tietyn alan työntekijöiden oletetaan olevan tietyn näköisiä. Urheiluliikkeiden työntekijät ovat usein sporttisia ja kosmetiikkamyyjät hyvin meikattuja. Ulkonäköpaineiden lisääntyminen on Karjalaisen mukaan seurausta visuaalisesta ja yksilökeskeisestä ajastamme.
WeAll-hankkeessa tuore blogikirjoitus opiskelijanäkökulmasta ottaa myös aiheeseen kantaa.
– Vaikkei ulkonäkövaatimuksia tuoda Suomessa usein julki, ovat ne olemassa työelämässä piiloisina. Rekrytoijien omien näkemysten ja stereotypioiden lisäksi ulkonäöstä tehtyihin oletuksiin vaikuttavat kulttuurisesti muodostetut ja ylläpidetyt käsitykset ideaalista ruumiillisuudesta ja ihanteellisesta työntekijästä, kirjoittavat blogissa Helsingin yliopiston opiskelijat Julia Korhonen ja Reetta Inkinen.
Etelä-Saimaa nostaa esille, että esimerkiksi optikkoketju Instrumentariumilla ohjeistetaan konseptikäsikirjassa myyjän pukeutumista.
– Konseptikäsikirjassa sanotaan, että optisella myyjällä on hyvä olla siistit sisäkengät, hame ei saa olla liian lyhyt ja college-housut eivät sovi työasuksi. Myös meikin on syytä olla huoliteltu, sanoo myymäläpäällikkö Heli Karvonen Lappeenrannan Instrumentariumista lehdessä.